Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pysäyttävä tieto: Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen, naiset lähes tuplasti miehiä useammin

Masennus on Suomessa yleisin mielenterveyden häiriö. Noin kaksikymmentä prosenttia väestöstä sairastuu siihen jossain elämänsä vaiheessa.

Naisilla masennusta esiintyy lähes kaksi kertaa useammin kuin miehillä.

Hoidon lähtökohtana on lääkärintutkimus, jonka perusteella tehdään diagnoosi. Diagnoosi edellyttää, että kymmenestä kriteerinä käytetystä oireesta esiintyy vähintään neljä, ja että oireet ovat riittävän vaikeita. Lisäksi masennustilan oireita tulee esiintyä päivittäin ja yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan.

Masennuksen vaikeusastetta arvioidaan oireiden lukumäärän mukaan: lievässä masennuksessa on 4–5, keskivaikeassa 6–7 ja vaikeassa 8–10 oiretta.

Masennusta voidaan arvioida myös masennustilaan liittyvän toimintakyvyn heikkenemisen tai erilaisten oiremittareiden perusteella.

Tutkimuksen ja teknologian avulla on onnistuttu löytämään myös uusia työvälineitä masennuksen ymmärtämiseen ja hoitoon.

Nykyisin esimerkiksi oireiden monimuotoisuutta ja myös hoidon vaikutusta pystytään todentamaan aivokuvantamisen avulla.

Masennuksella on useita eri tyyppejä.

Masentuneesta mielialasta, joka ei kuitenkaan vielä täytä lievän masennuksen diagnosoinnin kriteerejä, kärsii arviolta 10–15 prosenttia väestöstä. Lievästä vaikeaan vaihtelevasta masennuksesta kärsii 4-5 ja psykoottisesta alle 0,5 prosenttia väestöstä.

Masennuksesta voi kuitenkin toipua, jos sen oireet tunnistetaan ja hoito aloitetaan ajoissa

Melankolinen masennus ilmenee kyvyttömyytenä tuntea mielihyvää positiivisista asioista yhdistettynä fyysiseen levottomuuteen, unettomuuteen, tai vähentyneeseen ruokahaluun. Noin kymmenellä prosentilla masennuksesta kärsivillä on melankolinen masennus.

Vuodenaikamasennukset ovat vuodenaikaan liittyvät mielialahäiriöt ovat sairausjaksoja, jotka toistuvat säännöllisesti tiettynä vuodenaikana ja lievittyvät vuodenajan vaihtuessa.

Synnytyksen jälkeinen masennus eli "Baby Blues" ilmenee lievänä suurella osalla äideistä. Toipumisen ennuste on yleensä hyvä.

Varsinaisella synnytyksen jälkeisellä masennuksella tarkoitetaan neljän viikon kuluessa synnytyksestä alkavaa keskivaikeaa tai vakavaa masennustilaa.

Lievästä masennuksesta kärsivä henkilö pystyy yleensä vielä työskentelemään tai opiskelemaan, mutta se vaatii ylimääräistä ponnistelua.

Keskivaikeaa masennusta poteva tarvitsee yleensä sairauslomaa, koska työ- ja toimintakyky ovat huomattavasti alentuneet ja tulevaisuus tuntuu toivottomalta.

Vaikea masennus aiheuttaa työkyvyttömyyttä, ihmissuhdeongelmia ja kärsimystä elämänilon kadotessa.

Vakavasti masentuneella kuolemaan liittyvät ajatukset ovat tavallisia. Ne saattavat tuntua jopa vapauttavilta. Vakavaa depressiota sairastava saattaa olla jopa sairaalahoidon tarpeessa.

Psykoottisessa masennuksessa esiintyy vaikeiden tavanomaisten masennusoireiden ohella myös harhaluuloja, harhaelämyksiä ja todellisuudentajunnan häiriintymistä.

Lähteet: Psykoterapiakeskus, Nyyti.fi, Suomen Mielenterveys ry, Mielenterveysseura, Irma Holma -Takaisin elämään (Minerva 2019).