Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uutisten viikon lukupaketissa asiaa somesta ja tulevaisuuden toimittajasta

Joillain Helsingin alueilla jo liki 40 prosenttia vieraskielisiä, osalla kasvu huimaa vuodesta 2010 – ”Muutamia huolestuttavia merkkejä”

Helsingissä on jo asuinalueita, joilla liki 40 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia.

Vuosaaren Kallahdessa ja Meri-Rastilassa 38 prosenttia väestöstä on vieraskielisiä. Itäkeskuksessa osuus on 37 ja Kontulassa 36 prosenttia.

Viidenneksi eniten vieraskielisiä asuu Jakomäessä, tuoreimman tilaston mukaan 34 prosenttia.

Kaupunkitutkimus ja tilastot -yksikön keväällä julkaisemassa Helsingin tila ja kehitys -raportissa todettiin, ettei alueiden eriytyminen Helsingissä yleisesti ottaen ole jyrkkää. Joitakin huolestuttavia merkkejä on silti näkyvissä.

Tilastoista ilmenee, että siinä missä osalla alueista ulkomaalaistaustaisen väestön kasvu on ollut nopeaa, osalla alueista ei juuri ole tapahtunut muutoksia.

Koko Helsingissä vieraskielisen väestön osuus on lisääntynyt tällä vuosikymmenellä 5,5 prosenttia.

Esimerkiksi Kontulassa vieraskielisten osuus asukkaista on kuitenkin kasvanut samassa ajssa 17,4 prosenttia ja Puotinharjussa 16,8 prosenttia. Vuodesta 2010 on 12–14 prosentin kasvu koettu myös Itäkeskuksessa, Kallahdessa, Reimarlassa, Kannelmäessä ja Jakomäessä.

Vastaavasti esimerkiksi Kuusisaaressa, Munkkivuoressa, Länsi-Pakilassa, Kruununhaassa ja Paloheinässä vieraskielisen väestön osuus on kasvanut samassa ajassa alle kaksi prosenttia.

Vieraskielisten osuus oli kymmenen vuotta sitten korkeimman osuuden alueilla noin 20–25 prosenttia, kun vuoteen 2019 se oli kohonnut 34–38 prosenttiin.

Pienimmän osuuden alueilla osuus on tänä vuonna viiden prosentin tuntumassa, eikä se ole juuri kasvanut 10–15 vuoden takaisesta.

Lasten kohdalla alueiden väliset erot ovat vielä suurempia. Joillakin alueilla vieraskielisten lasten osuus yltää jo yli 50 prosentin, tosin heistä suuri osa puhuu suomea toisena kielenään.

Helsingin hyväosaisimmilla alueilla hyvinvointikehitys on ollut muita alueita nopeampaa, mikä on myös kasvattanut eroja.

Samaan aikaan huono-osaisuus on muuttunut aiempaa monikerroksisemmaksi. Pienituloisuus, työttömyys ja alhainen koulutustaso kasautuvat aiempaa selvemmin samoille alueille.

Joillain alueilla, kuten esimerkiksi Myllypurossa, sosioekonominen rakenne on puolestaan kohentunut runsaan lisärakentamisen seurauksena.

Etnisen eriytymisen asteessa on suuria eroja eri maahanmuuttajaryhmien välillä.

Voimakkaimmin kantaväestöstä ovat eriytyneet esimerkiksi somalialaiset, nepalilaiset, bangladeshilaiset, afganistanilaiset ja kosovolaiset.

Vähäisempää eriytyminen on EU-maista tulleiden sekä venäläisten, kiinalaisten ja thaimaalaisten kohdalla.

Eriytymisen voimakkuuteen vaikuttavat monet syyt, muun muassa tulotaso ja asema työmarkkinoilla. Monilla ulkomaalaistaustaisilla on myös suomalainen puoliso, kun taas joissain ryhmissä avioidutaan pääsääntöisesti omaan etniseen ryhmään kuuluvien kanssa.