Päiväkodeissa eletään itkuisia viikkoja – pieni palkka ja työn haasteet karkottavat varhaiskasvatuksen opettajia

Meillä on tänään itkuista, varoittaa varhaiskasvatuksen erityisopettaja Liisa Lattu Ylä-Malmin päiväkodissa.

– Moni lapsi on ensimmäistä päivää päiväkodissa ja ikävöi vanhempiaan.

Osa lapsista ei osaa ilmaista ikäväänsä, nälkäänsä tai vaikkapa vessakäynnin tarvetta sanoin. Sitä varten opettajalla on kaulassaan pieni vihko, jossa on kuvia.

– Täältä löytyy ikävä, kiukku, nälkä, jano ja monta muuta tilannetta. Kun lapsi istuu sylissä, hän voi etsiä kuvan, joka kertoo mistä kiikastaa, Lattu kertoo.

Kaikki kuvavihkoa tarvitsevat lapset eivät suinkaan ole maahanmuuttajataustaisia.

– Kerran minulla oli kokonainen ryhmä, joiden kanssa puhuttiin viittomilla. Voi olla esimerkiksi lapsi, jonka suun motoriikka ei ole niin kehittynyt, että hän voisi vapaasti puhua.

Esimerkiksi tällaisten lasten kanssa työskentelee erityisopettaja, joista Helsingissä ja muissa kaupungeissa on huutava pula.

Kesällä apulaispormestari Pia Pakarinen tuskaili Facebookissa, että hän joutuu käyttämään valtaosan työajastaan varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan helpottamiseksi.

– Kesän aikana tilanne ei ole olennaisesti parantunut, Pakarinen sanoo.

Elokuun alussa haussa 76 suomenkielistä varhaiskasvatuksen opettajaa, joista 6 oli varhaiskasvatuksen erityisopettajien paikkoja. Lisäväkeä tarvitaan, sillä Helsinki avaa uusia päiväkoteja.

– Positiivista on, että ruotsinkieliseen päiväkotiin, johon näytti tulevan hankala tilanne, on saatu työntekijät, Pakarinen toteaa.

Ruotsinkielisille puolelle tarvittaisiin reilut 30 työntekijää, joista 16 varhaiskasvatuksen opettajia.

Pienet palkat ovat Liisa Latun mielestä suurin rekrytoinnin este.

– Palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Ja kun ajattelee vielä, miten merkityksellistä työtä teemme.

– Kasvatustieteen kandidaatiksi tai maisteriksi valmistumista edeltää monta vuotta yliopistossa. Pätevöityminen erityisopettajaksi vaatii vielä vuoden lisää.

Varhaiskasvatuksen opettajan alkupalkka on Latun mukaan noin 2 600 euroa ja erityisopettajan 2 800 euroa.

– Eivätkä palkat siitä järin nouse.

Latun mielestä ei siis ole ihme, että alan opiskelupaikat, joita kyllä on tarjolla, eivät täyty.

– Toinen ongelma alalla on vaihtuvuus. Työntekijät vaihtavat herkästi päiväkotia. Jonkin verran on sitä, että etsitään hyvää työyhteisöä.

Lisäksi päiväkoteja rasittavat entistä enemmän perheiden sisäiset ongelmat siltä osin kuin lapsen etu vaatii puuttumaan niihin. Myöskään sijaisia ei aina saada.

Lattu kiittelee Helsinkiä siitä, että kaupungilla on ollut silmää kohentaa palkkausta. Helsinki nosti lastentarhanopettajien palkkoja 175 euroa vuoden alussa.

– Helsinki tukee myös erityisopettajaksi pätevöitymistä neljän kuukauden palkallisella opintovapaalla.

Palkankorotus ei silti Pakarisen mukaan ratkaise varhaiskasvatuksen opettajien saatavuusongelmaa.

– Heistä on pulaa kaikkialla Suomessa.

– Pitää miettiä, miten saadaan lisää opiskelupaikkoja Helsinkiin ja opiskelijoita haluamaan alalle.

Pakarinen toivoo myös, että lastenhoitajia ja kasvatustieteen opintoja jo suorittaneita voitaisiin täydennyskouluttaa opettajiksi.