SDP:n konkaripoliitikko lataa: Lasten kuluttaminen on ongelma Suomessakin – professori kyseenalaistaa näkemyksen

– Häveliäisyyssyistä tätä ei yleensä haluta korostaa kestävän kehityksen keskusteluissa, vaikka tämä onkin sen keskiössä, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) pamautti Rauhanfoorumin seminaarissa Loviissa viikonloppuna.

Kestävän kehityksen näkökulmasta pääministeri Antti Rinteenkin (sd.) esillä pitämät synnytystalkoot ovat Tuomiojan mielestä järjetön ajatus.

Tuomioja toi avauspuheessaan monia ilmastonmuutoksen ongelmakohtia esiin, mutta jätti viimeiseksi sen keskeisimmän: väestönkasvun.

– Ongelma ei ole ainoastaan kehitysmaiden, vaikka siellä väestö lisääntyy, kun taas teollisuusmaissa se laskee. Jokainen Suomeen syntynyt kuluttaa kymmenen kertaa enemmän kuin afrikkalainen,Tuomioja sanoi Uusimaa-lehden mukaan.

Helsingin yliopiston professori Janne Saarikivi kuitenkin kyseenalaisti Tuomiojan näkemyksen.

– Mitä jos ihmisiä ei ole liikaa. Meidän pitäisi vain oppia elämään ilman monia asioita, joihin olemme tottuneet. Ilmastokysymykset eivät ratkea sillä, että elintaso nousee. Ratkaisuna on köyhyys, sanoi yliopiston suomalais-ugrilaisten kielten laitoksella työskentelevä Saarikivi Uusimaan mukaan

Loviisan Rauhanfoorumi nosti pöydälle tärkeitä kysymyksiä seminaarissa lauantaina. Seminaarin järjesti Itä-Uudenmaan Paasikiviseura.

Kuinka kestämätön kehitys näyttäytyy rauhan ja vakauden uhkana? Ilmastonmuutoksen uhka rauhalle ja vakaudelle on tunnustettu jo aikaa sitten.

Viime vuosina Rauhanfoorumin teemoina on ollut muun muassa uskontojen rinnakkaiselo, kriisinhallinnan ajankohtaiset näkymät, koti-, koulu- ja maailmanrauha.

Pitkäaikaisena ulkoministerinä tunnettu, kansanedustaja Tuomioja, piti avauspuheenvuoron seminaarissa. Tuomiojan alustuksessa ilmastokysymykset nousivat heti esiin.

– Kykenemmekö enää maailmanlaajuisesti siirtymään kestävään kehitykseen ja tekemään välittömästi ne, mitä sen eteen olisi tehtävä, Tuomioja kysyi.

Hän sanoi, ettei ihminen edes pysty sopeutumaan niin nopeasti muutoksiin.

– Emmekä edes varmuudella voi tietää, kuinka paljon ympäristössä tapahtuneet muutokset ovat jo peruuntumattomia, hän jatkoi.

Professori Janne Saarikivi katseli asiaa antropologisesta näkökulmasta. Hän tarkasteli ilmastokysymyksiä syvähistorian kautta ja löysisieltä samanlaisia kaavoja, jotkaihmiskunnallakin saattaa olla edessä ilmastonmuutoksen myötä.

– Kaikkina aikoina on esiintynyt tällaisia ympäristökatastrofeja, jotka ovat pienentäneet yhteisön lukumäärää ja pakottaneet muuttamaan elintapojaan ekologisesti köyhemmäksi, hän totesi.

Hänen mukaansa lohdullinen puoli siinä on se, että ihmiset sopeutuvat. Lohduton puoli on se, että tämä elintapa ei ole se, mihin voimme sopeutua, koska se on kestämätön.

Saarikiven näkemyksen mukaan nykyisenkaltainen demokratiajärjestelmä voi olla esteenä isojen muutosten tekemiselle, joita ihmiskunnan täytyisi tehdä

– Demokratiaa on testattu vasta voin sata vuotta Euroopassa. Pelkään pahoin, että tällaisen järjestelmän vallitessa on hankalaa leikata elintasoa, hän sanoi Uusimaan mukaan.

Saarikivi hieman ihmettelikin, miksi Erkki Tuomiojan alustuksessa ei tullut esiin elintason laskun tärkeys. Tuomioja kyllä totesi, että ilmastonmuutos muuttaa elinmahdollisuuksia, joka pakottaa ihmiset liikkeelle etsimään parempia elinympäristöjä.

Seminaarista kertoi ensin Uusimaa.

Mainos: HotLips

Etusivulla nyt

Mainos: Suomen luontokeskus Haltia

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut