– Olin kuullut identiteettivarkauksista, mutta en koskaan ajatellut, että se osuisi omalle kohdalleni, toteaa Anneli Simola, 62.
Kesäkuun lopussa Simolalle alkoi tulla laskuja tavaroista, joita hän ei ollut tilannut.
– Sain tekstiviestin, jossa luki, että minulle oli postipaketti. Paketissa oli arvokas puhelin, jota en ollut tilannut. Aloin selvittää, mistä oli kyse ja lopulta selvisi, että joku oli tehnyt minun tiedoillani tilauksen ja myös lasku oli tulossa. Palautin puhelimen ja tein tutkintapyynnön poliisille, Simola kertoo Aamuposti-lehdelle.
Poliisi arveli, että voro oli tilannut myös paperisen ilmoituksen paketista omaan osoitteeseensa, kännykkään lähetetty ilmoitus ehti vain ensin perille.
Kului kolme viikkoa, kunnes Simolalle tuli lasku tulostimen värikaseteista.
– En ollut ikinä kuullutkaan kyseisestä firmasta. Otin heihin yhteyttä ja lopulta selvisi, että joku oli taas käyttänyt osoitettani ja henkilötunnustani. Samalta tekaistulta tililtä oli tehty muitakin tilauksia.
Simola oli joutunut identiteettivarkauden uhriksi. Hän kertoo, ettei ole hukannut henkilötodistuksiaan tai ollut muutenkaan varomaton tietojen antamisessa. Nykyiseen osoitteeseen hän muutti vasta viime vuoden joulukuussa.
– Onni onnettomuudessa, että hain puhelimen postista ja ehdin ennen rosvoa. Muuten ihmettelisin vieläkin, että mitä nämä laskut ovat, hyvinkääläinen Simola sanoo.
Pelkästään Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella identiteettivarkaudet ovat tänä vuonna lisääntyneet 39,9 prosenttia viime vuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna. Itä-Uudellamaalla kirjattiin alkuvuonna 2018 213 identiteettivarkausta, kun tänä vuonna luku on jo 298.
Identiteettivarkaudet ovat yleensä oheisnimikkeenä petostapauksissa. Rikoksissa petetään tavaran myyjää antamalla väärät henkilötiedot ja samalla syyllistytään identiteettivarkauteen. Identiteettivarkaus on ollut rikoslaissa vasta vuodesta 2015.
– Tyypillisessä tapauksessa uhri on hukannut henkilökorttinsa, ja siten henkilötiedot ovat päätyneet väärin käsiin. Myös lisääntyvät tietomurrot eri yritysten asiakastietoihin ovat lisänneet identiteettivarkauksien riskiä. Henkilökohtainen tietoturva on hyvä pitää päätelaitteissa ajan tasalla, mutta erityisesti kannattaa kiinnittää huomioita omaan verkkokäyttäytymiseen, sanoo rikoskomisario Simo Kauppinen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.
Identiteettivarkauksien uhrit tekevät usein myös omaehtoisen luottokiellon. Näin teki myös Simola. Melkein 50 euron vuosimaksua vastaan Simola saa ilmoituksen, jos joku yritys kysyy hänen luottotietojaan. Täten hän on heti tietoinen, jos joku toinen yrittää tilata laskulla tai luotolla jotain.
– Voi olla,että joudun maksamaan tätä useita vuosia, Simola sanoo Aamupostille.
Asiasta kertoi ensin Aamuposti.