Kokkareista maitoa. Homeista leipää. Mustaksi pehmennyttä porkkanaa.
Elintarvike on pilaantunut silloin, kun siinä on havaittavissa aistinvarainen muutos.
– Pilaantuminen tarkoittaa, että ruoka ei ole enää hajultaan, maultaan tai ulkonäöltään sellaista, millaiseksi se oli alun perin tarkoitettu, sanoo Ruokaviraston ylitarkastaja Annika Pihlajasaari Hänen erikoisalaansa on mikrobiologinen elintarviketurvallisuus.
Muutokset johtuvat yleensä mikrobeista. Mikrobeja ovat bakteerit, virukset, sienet eli homeet ja hiivat sekä jotkin loiset, kuten alkueläimet.
Mikrobeja on lähes kaikkialla. Jos ne pääsevät lisääntymään elintarvikkeessa sopivissa olosuhteissa, ne voivat aiheuttaa elintarvikkeiden pilaantumisen.
Aistinvaraisesti pilaantunut elintarvike ei kelpaa ihmisravinnoksi, mutta se ei yleensä ole ihmiselle vaarallinen.
– Nämä pilaajabakteerit aiheuttavat vain harvoin ruokamyrkytyksiä, sanoo Helsingin yliopiston elintarvikehygienian professori Johanna Björkroth
Päältäpäin ei kuitenkaan aina näe, onko ruoka turvallista vai ei. Myös priimalta näyttävä elintarvike voi olla vaarallinen.
– Omin aistein ei voi aina todeta, etteikö ruoassa olisi sairautta aiheuttavia bakteereita, kuten salmonellaa tai listeriaa, Björkroth muistuttaa.
Tästä on kyse myös silloin, kun elintarvike toimii virusten, kuten noroviruksen ja hepatiitti A:n, välittäjänä. Norovirusepidemioita ovat aiheuttaneet esimerkiksi ulkomailta tuodut pakastemarjat, jotka ovat saastuneet jo lähtömaassa.
Mistä sitten tietää, onko ruoka turvallista syödä? Björkrothin mukaan avainasemassa ovat pakkausmerkinnät.
– Valtaosa kuluttajista ei valitettavasti ymmärrä elintarvikkeiden kahta tärkeintä pakkausmerkintää. Meillähän on käytössä joko viimeinen käyttöpäivä tai parasta ennen -merkintä, ja ne kannattaa oikeasti erottaa toisistaan.
Viimeinen käyttöpäivä tulee merkitä mikrobiologisesti helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin. Tuotetta ei saa myydä eikä käyttää tämän päivän jälkeen.
– Viimeinen käyttöpäivä tarkoittaa, että tuottaja pystyy takaamaan ruoan turvallisuuden siihen asti. Tuote saattaa tuolloin olla aistinvaraisesti vielä kunnossa , mutta pidentynyt kylmäsäilytys on saattanut lisätä listeriariskiä tai jonkin muun mikrobin riskiä, Björkroth sanoo.
Parasta ennen -merkintä lisätään huoneenlämmössä myytäviin tuotteisiin mutta myös maitoon ja maitotuotteisiin. Jos tuote vaikuttaa aistinvaraisesti hyvältä, sen voi syödä tai juoda päiväyksen umpeutumisen jälkeen.
– Toinen ääripäähän on se, että syömäkelpoista ruokaa heitetään pois turhaan. Myös ruokahävikin näkökulmasta on tärkeää erottaa merkinnät toisistaan, Björkroth toteaa.
Björkrothin mukaan ruoka, joka suomalaisten lautasille päätyy, on yksi maailman turvallisimmista.
– Esimerkiksi salmonellaa meillä esiintyy pääasiassa vain turistituontina. Siipikarjassa ja kananmunissa sitä ei juurikaan ole. Toisin on esimerkiksi joissakin Keski-Euroopan maissa, joissa 60–70 prosentissa kananmunista saattaa olla salmonellaa.
Hänen mukaansa syynä suomalaisen ruoan turvallisuuteen on puhdas eläinaines ja se, että eläintarvikeketjun toimijat ovat erittäin vastuullisia.
– Suomessa on tehty paljon töitä alkutuotannon puhtauden suhteen. Meidän elintarvikevalvonnalla on pitkä historia ja ruokaketjun toimijoilla halu toimia valvonnan puitteissa.
Kirjoittaja: Eija Marja-aho