Seksuaalirikoksista uutisointi ja hyvää tarkoittava nuoren uhrin suojeleminen voivat pahimmassa tapauksessa lisätä hyväksikäytön uhrien tuntemaa syyllisyyttä.
Raiskauskriisikeskus Tukinaisen Rovaniemen aluetoimiston vastaava kriisityöntekijä Kati Puhakka on sitä mieltä, että julkisessa keskustelussa nousee ajoittain esiin hieman uhreja syyllistävä sävy.
– Ihmiset toki kokevat asian yksilöllisesti. Jos uutisointi vaikuttaa syyllistävältä, voi se vaikuttaa niin, että uhri ei uskallakaan hakea tarvitsemaansa apua. Hänen näkökulmastaan syyllistäminen on myös kohtuuttoman raskasta, sillä syyllisyyttä liittyy jo itse traumaan. On muistettava, että vastuu tapahtuneesta on aina rikoksen tekijällä, Puhakka sanoo.
Puhakan mukaan lähtökohtaisesti on hyvä asia, että seksuaalirikostapauksia nostetaan esiin mediassa. Silti juuri uhreille tärkeiden tukipalvelujen ja toipumisen merkitys jää keskustelussa melko vähäiseksi.
– Ihmisten olisi tärkeää saada tietää omista oikeuksistaan ja saatavilla olevista tukipalveluista. Myös jotkut asiakkaamme ovat sanoneet, että seksuaaliväkivaltakokemuksesta toipumisesta ei puhuta mediassa tarpeeksi, Puhakka sanoo.
Puhakan mukaan varsinkin alaikäisten uhrien toipumisen kannalta olisi tärkeää, että he saisivat asian käsittelyyn oikea-aikaista apua ja ammattihenkilön tukea.
Toisinaan nuorten kanssa työskentelyssä tulee ilmi, että seksuaalirikoksen uhriksi joutunut nuori saattaa joutua kärsimään niin sanotusti tuplasti.
– Kun jotakin näin ikävää sattuu omalle kohdalle, perheen suojelunhalu herää ja nuoren menoja saatetaan alkaa valvomaan ja rajoittamaan, jolloin aiempi eletty elämä kaventuu, Puhakka kertoo.
Puhakan mukaan tämä voi aiheuttaa nuoressa syyllisyyttä.
– Nuori saattaa kokea olevansa itse syyllinen tapahtuneeseen, ja perheen huolestunut käytös voi tuntua kohtuuttomalta lisärangaistukselta.
Hyväksikäyttöä kohdannut nuori on muutakin kuin seksuaalisen väkivallan kokemus, Puhakka muistuttaa.
– Arjen jatkuminen on tärkeää toipumisen kannalta. Vaikka kyseessä on äärimmäisen ikävä ja vakava kokemus, siitä huolimatta nuorta on hyvä kannustaa harrastuksiin, ystävyyssuhteisiin ja jatkamaan elämää, Puhakka sanoo.
Ylipäätään Puhakka korostaa toivoa traumasta toipumisessa.
– Se, että hyväksikäytön uhrin loppuelämä olisi pilalla, on hyvin lohduton näkökulma. Vaikeistakin asioista ja kokemuksista voi selvitä, eikä niitä tarvitse käsitellä yksin. Se, että asiaa saa käsiteltyä, on hyvin merkityksellistä tulevan elämän ja toipumisen kannalta, Puhakka sanoo.