Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on yli kymmenen tonnia hiilidioksidia vuodessa – Mutta onko se paljon vai vähän?

Kuvituskuva. Sauvo Jylhä

toimitus

Ihmiskunnan täytyy laskea tuntuvasti kasvihuonekaasupäästöjään, jotta ilmastonmuutosta voidaan hidastaa. Tästä päätelmästä vallitsee laaja kansainvälinen yhteisymmärrys.

Keinoista ja päätöksenteon apuna käytettävistä faktoista on kuitenkin monia mielipiteitä: Kenen pitäisi vähentää päästöjään ja kuinka paljon? Kuinka päästöjä mitataan? Onko vastuu yksilöllä vai valtioilla?

Suomen ympäristökeskuksen ja strategisen tutkimuksen ohjelmajohtaja Mikael Hildén toteaa, että yksittäisten valtioiden päästöistä on olemassa luotettavaa tietoa.

– Maat eivät voi ilmoittaa mitä vaan huvittaa. Tiedot käyvät läpi tarkastusprosessin. Suomessa Tilastokeskus kokoaa tiedot, Hildén sanoo.

Kansainvälisen kaupan kautta viranomaiset saavat tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon vaikkapa kivihiiltä tai öljyä kukin maa vie tai tuo.

– Tuottajamaiden intresseissä on pitää tarkkaa kirjaa tuotannosta. Jos maa tuo paljon fossiilisia polttoaineita, on turvallista olettaa, että niitä myös poltetaan, Hildén kertoo.

Lisäksi kansainvälisten ilmastosopimusten puitteissa on perustettu riippumattomia tarkastuskomiteoita, jotka tarkastavat maiden luvut. Tarvittaessa komiteat pyytävät mailta lisätietoja.

Vuonna 2017 Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat Tilastokeskuksen mukaan 56,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Koko maailman päästöt olivat YK:n tilastojen mukaan 53,4 gigatonnia. Suomen päästöt ovat siis noin promillen, eli yhden tuhannesosan, maailman päästöistä.

Suomalaisten osuus maailman väestöstä on noin 0,07 prosenttia. Maan kokoon suhteutettuna Suomi on kuitenkin iso päästöjen tuottaja.

– Pitää muistaa, että lukemat ovat tuotantoperusteisia, eli kyseessä on Suomen rajojen sisällä tuotetut päästöt. Luvusta puuttuvat Suomen kuluttamat hyödykkeet, jotka on tuotettu muualla, Hildén toteaa.

Suomen päästöjä nostaa raskaan teollisuuden vahva asema. Esimerkiksi paperi- ja metalliteollisuus ovat hyvin energiaintensiivisiä teollisuudenaloja.

Yksittäisten ihmisten päästöjä mitataan usein hiilijalanjäljen avulla. Myös näissä tilastoissa suomalaiset ovat korkealla. Suurimmat syyt isoon hiilijalanjälkeen löytyvät asumisesta, liikenteestä ja ruokavaliosta.

– Suomessa lämmitetään taloja edelleen yllättävän paljon fossiilisilla polttoaineilla. Ero on selvä esimerkiksi Ruotsiin, jossa on käytännössä jo luovuttu kokonaan öljylämmityksestä. Uusi hallitusohjelma onneksi linjaa, että Suomi pyrkii öljykattiloista eroon nopeutetulla aikataululla, Hildén sanoo.

Suomi on väestöltään pieni maa. Usein päästöistä puhuttaessa kuuleekin väitteen, ettei suomalaisten teoilla ole maailman mittakaavassa suurta merkitystä.

– Tällaista tosiaan kuulee. Mutta logiikka ei tässä toimi. Jos otetaan mistä päin maailmaa tahansa viisi miljoona ihmistä, niin tietenkin he kuluttavat vain vähän, jos heidän päästöjään verrataan miljardeihin muihin ihmisiin. Emme voi globaalissa maailmassa ajatella, että jokin tietty väestö olisi vapautettu vastuusta, Hildén sanoo.

Hän muistuttaa, että suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on yli kymmenen tonnia.

– Kansainvälisesti verrattuna varsin korkealla tasolla ollaan, Hildén toteaa.

Ruotsalaisten hiilijalanjälki oli vuonna 2017 myös kymmenen tonnia. EU:n keskiarvo oli 7,2 tonnia.

Millaisia päätöksiä Suomen valtion pitäisi tehdä, jotta päästöt todella alenisivat? Entä yksilön?

Hildén nostaa energiatehokkuuden lisäämisen yhdeksi tärkeäksi muutoskohdaksi.

– Energian hinnan täytyy olla riittävän korkea, jotta kulutus pysyy aisoissa. Suomessa energia on moneen muuhun maahan verrattuna huomattavan halpaa. Tukijärjestelmiä täytyy muuttaa niin, että vanhoilla tavoilla ei ole enää taloudellisesti järkevää jatkaa, Hildén sanoo.

Nykytilanteessa energiaintensiiviseksi luokiteltu teollisuus saa energiaveronpalautuksia sähkölaskustaan. Energiaintensiivisten yritysten näin saama verotuki on vuosittain yli 200 miljoonaa euroa.

– Tukea pitäisi vähentää tai vähintään ehdollistaa siten, että sitä voi saada energiatehokkuuden parantamiseen. Jos näin meneteltäisiin, lisättäisiin teollisuuden intressejä laskea omaa kulutustaan.

Mikään yksittäinen keino ei ongelmaa kuitenkaan ratkaise.

– Hallitusohjelmassa on kattavasti etsitty oikeita keinoja. Itse nostaisin esiin fossiilisten polttoaineiden käytön lämmityksessä. Niistä täytyy päästä eroon. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla poltetaan paljon hiiltä. Liikenteen päästöjä täytyy myös pystyä laskemaan, Hildén sanoo.

Kirjoittaja: Jaakko Kinnunen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Pienpanimoiden pop up -olutterassi avautuu keskelle Helsingin ydintä – mahtuu 950 ihmistä kerralla
  2. Musiikkitalo saa lasiterassin, joka on auki pitkälle talveen – Lauri Haav aloittaa ilmaiset kesäkeikat torstaina
  3. Hakaniemen hallikauppiaat pelkäävät, vaikuttaako lähes 20 miljoonaa euron huoltopihan rakentaminen vuokriin: "Olotila on ollut ristiriitainen"
  4. Tuula-Maria järkyttyi uimarannan roskista reilut 20 vuotta sitten: Seurauksena syntyi tuhansien ihmisten Roska päivässä -liike – keksi nyt uuden ratkaisun tumppiongelmaan
  5. Maajoukkuetason pelaajat opettavat rantalenttistä ilmaiseksi – katso tästä paikka ja aikataulu
  6. T24: Korona sotki Hiilamon perheen suunnitelmat - Karibian purjehdus vaihtui veneilyyn Baltiassa ja Riian lahdella
  7. T24: Alkoholin kulutus kasvoi Virossa vuonna 2019 – Syynä halventuneet hinnat ja kasvava tulotaso
  8. Kaupunki kysyy asukkaiden ajatuksia terveyspalveluiden ulkoistamisesta – muutos tapahtuu ensi vuoden alussa
  9. Yle: Liikuntaseteli kelpaa sup-lautaan mutta ei kaupunkipyörään
  10. Fit model Karoliina Kinnarinen antaa vinkit kesätreenaamiseen – ”Ulkonäkökeskeisyys ja pinnallisuus ovat vääriä käsityksiä ihmisistä, jotka pitävät huolen kropastaan”
  11. Kuva: Eksoottinen eläin syntyi suvuttomasti Helsingissä – eläintalo piti tiedon kuukausia salassa
  12. T24: Virossa yöpyneiden matkailijoiden määrä pysyi alhaisena myös toukokuussa
  13. T24: Tallinkin ja Eckerö Linen autolähtöselvitys siirtyi uuteen paikkaan Vuosaaren satamassa
  14. Piileekö sinunkin kodissasi tämä yleinen turvallisuusriski – ”Joka kolmas ei ole tarkastanut”
  15. T24: Myrsky riepotteli Viroa viikonloppuna

Näytä lisää

Luetuimmat

  1. Tappajaetanat valtasivat helsinkiläisen asuinalueen – apua pyytänyt asukas ällistyi kaupungin vastauksesta
  2. Kuva: Eksoottinen eläin syntyi suvuttomasti Helsingissä – eläintalo piti tiedon kuukausia salassa
  3. T24: Tallinkin ja Eckerö Linen autolähtöselvitys siirtyi uuteen paikkaan Vuosaaren satamassa
  4. Piileekö sinunkin kodissasi tämä yleinen turvallisuusriski – ”Joka kolmas ei ole tarkastanut”
  5. Onko tässä Helsingin seuraava trendialue? –  "Yksiön hinnalla kaksio"
  6. 1700-luvulta yhtäjaksoisesti järjestetyille Helsingin silakkamarkkinoille iso uudistus – "Saaristolaistori ja elämyksiä"
  7. Uusi saarikohde avautui vain muutaman minuutin matkan päässä Kauppatorista – perillä odottaa wau-elämys
  8. Palomestari paljasti huvittavimmat eläintenpelastustehtävät – "Kissa on kiireellisyysluokassa D"
  9. Näin paljon katusoittaja tienaa Helsingin keskustassa – Esa-Pekan bändin yllätys saa Mobilepayn laulamaan
  10. Pienpanimoiden pop up -olutterassi avautuu keskelle Helsingin ydintä – mahtuu 950 ihmistä kerralla
  11. Suomalaiset paljastivat kiihottavimmat seksiasennot: "Äärimmäisen nautinnollinen" – tämän takia 69 on inhokki
  12. Fit model Karoliina Kinnarinen antaa vinkit kesätreenaamiseen – ”Ulkonäkökeskeisyys ja pinnallisuus ovat vääriä käsityksiä ihmisistä, jotka pitävät huolen kropastaan”
  13. Tuula-Maria järkyttyi uimarannan roskista reilut 20 vuotta sitten: Seurauksena syntyi tuhansien ihmisten Roska päivässä -liike – keksi nyt uuden ratkaisun tumppiongelmaan
  14. Hakaniemen hallikauppiaat pelkäävät, vaikuttaako lähes 20 miljoonaa euron huoltopihan rakentaminen vuokriin: "Olotila on ollut ristiriitainen"
  15. 3600 ihmisen asuinalueen rakentaminen alkoi – Kalasataman liikenteeseen useita muutoksia

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.