Helsingistä sukeutui Euroopan ehkä upein jugendkaupunki – Venäjän painostustoimet innoittivat revittelemään kansallisromantiikalla

Pöllöjä, oravia, lohikäärmeitä, lepakoita, myhäilevä korppi, etanoita...

– Etanoihin en ole muualla törmännytkään, äkkää kaupunginmuseon tutkija Petteri Kummala

Olemme jugendkierroksella Kasarmitorilla, johon meitä innoitti kaupunginmuseon tuore arkkitehtuuriopas Helsingin jugend

Tutkimme Nylands nationin osakuntatalon (Kasarmikatu 40) vuolukivistä ulkoseinää. Siitä löytyy jatkuvasti uusia yksityiskohtia.

– Kivipintaiset jugendtalot mielletään perisuomalaisiksi, mutta kansallisromantiikassa oli monenlaisia virtauksia. Ruotsinmielisten kansallisromantiikkaan sekoittui muinaisskandinaavisia piirteitä, mistä lohikäärmeet ovat esimerkki, Kummala kertoo.

Helsingin varsinaisia jugendkaupunginosia ovat Katajanokka, Eira ja Ullanlinna. Jugendrakennuksia on myös muualla, kuten Etu-Töölössä ja Kalliossa.

Kasarmitorin tienoolla on kuitenkin hyvin erilaisia jugendrakennuksia, joten siellä voi tehdä aikamatkan jugendin sisällä.

Ensimmäisiä Helsingin jugendrakennuksia oli Lääkärien talo (Fabianinkatu 17), joka räväytti uuden tyylisuunnan suomalaisen ihmeteltäväksi.

– Jugendille oli leimallista vapautuminen vanhasta ja mielikuvituksellisuus. Tämä näkyy hyvin vertailtaessa Lääkärien taloa naapuriinsa Waldemar Aspelinin suunnittelemaan taloon (Fabianinkatu 15).

– Aspelinin talo on suunniteltu symmetrisen julkisivun ehdoilla. Lääkärien talo suunniteltiin sisätilojen ehdoilla. Esimerkiksi erkkerit eivät ole ensisijaisesti kaupunkikuvallisia elementtejä, vaan ne ovat sisätilasarjojen päätteitä.

Mielikuvituksesta hyvä esimerkki on kulmaerkkeriä kannatteleva sammakko, joka parodioi atlas- eli mieshahmoja.

Eläimet ja kasvit ovat tyypillisiä suomalaisen jugendin koristeita, sillä tyylisuuntaus ammensi inspiraationsa luonnosta. Esimerkiksi oravia löytyy Lääkärien talon ovisyvennyksestä.

– Rakennuksessa näkyy käsityöläisten jälki, sillä siihen aikaan käsityö oli halpaa, Kummala sanoo ja hivelee jykevän oven takorautaisia koristeita.

Jugendissa yhdistyvät niin heleät pastellivärit kuin maanläheiset synkät sävyt. Suomalainen jugend on muotokieleltään raskaampaa kuin art nouveauna tunnetun suuntauksen arkkitehtuuri muualla maailmassa.

Arkkitehtimme ammensivat vaikutteita keskiaikaisista linnoista ja kivirkirkoista.

Hyvä esimerkki hevimmästä jugendista on Helsingin puhelinyhdistyksen talo (Korkeavuorenkatu 35).

– Muhkuraiset kivet eri värisävyineen kuvaavat peruskalliota. Lars Sonck vei siinä graniitin ilmaisuvoiman niin pitkälle kuin sen voi viedä. Abstrakti koristelu pohjustaa jo siirtymistä uuteen aikakauteen, Kummala pohtii.

Miksi juuri Helsingissä jugend puhkesi ehkä kauneimpaan kukkaansa?

Jugend osui vaiheeseen, jossa Helsingin väkiluku moninkertaistui ja tarvittiin runsaasti uusia rakennuksia. Taiteissa taas elettiin kultakautta ja poliittisesti oltiin venäläisten sorron alla.

– Arkkitehdit ottivat kansallisromanttisilla aiheilla kantaa venäläistämistä vastaan, Kummela sanoo.

Samaa mieltä on Helsingissä vieraillut sveitsiläinen art nouveau -asiantuntija Marikit Taylor, joka näkee Kalevalan maailman puineen, kukkineen ja eläimineen heräävän eloon Helsingin kaduilla.

– Kaikessa sadunomaisuudessaan art nouveau sai Suomessa ehkä tärkeämmän poliittisen roolin kuin missään muualla kansallistunteen vahvistajana, hän toteaa.