Jokelassa asuva tietokirjailija, professori Martti Turtola on iskenyt jälleen katseensa sota-ajan ylipäällikkönä toimineen marsalkka Mannerheimin johtamaan legendaariseen Päämajaan. Turtolan kiinnostuksen kohteena on nyt koko jatkosodan ajan Päämajan komento-osaston päällikkönä toiminut kenraali Viljo Tuompo (1893-1957). Luonteeltaan vaatimaton ja hiukan syrjäänvetäytyvä Tuompo oli päivittäin Mannerheimin kanssa tekemisissä, mutta hänestä ei ole tehty elämäkertaa.
– Päättelin, että Tuompon roolia Päämajassa ja yleensäkin hänen elämäänsä on syytä tutkia ja tehdä hänestä kattava elämäkerta, Turtola kertoo.
Pornaisissasyntynyt Tuompo lienee ollut niin lähellä Mannerheimia, että häntä ja päämajoitusmestari A.F. Airoa voidaan kutsua ylipäällikön luottomiehiksi. Jos Airo oli sotatoimissa Mannerheimin oikea käsi, Tuompo oli Päämajassa ylipäällikön vasen käsi.
– Tuompon vaikutusta vanhenevaan Mannerheimiin on kyllä syytä selvittää mahdollisimman perusteellisesti. Historioitsijana minua tietysti kiinnostaa se, että jospa hänen kauttaan löytyisi aiemmin piiloon jääneitä asioita jatkosodasta, Turtola pohtii.
Hän kertoo, että Tuompo sai syystä tai toisesta varsin vahvan ja luottamuksellisen aseman Päämajassa. Hän pyysi jossain vaiheessa rintamakomennusta, mutta Mannerheim ei suostunut siihen.
Ylipäällikkö piti sekä oikean kätensä Airon että Tuompon koko jatkosodan ajan lähellään.
– Vanheneva ylipäällikkö luonnollisesti halusi johtaa sotaa tuttujen ja luotettavien miesten kanssa. Yritän saada elämäkertaa kirjoittaessani selville, kuinka paljon Tuompo todella vaikutti Mannerheimin päätöksiin, Turtola sanoo.
Jokelan professori innostui ensimmäisen kerran Tuomposta jo kymmenen vuotta sitten.
– Otin silloin yhteyttä hänen poikaansa, mutta hän suhtautui hyvin kielteisesti elämäkertaa koskevaan ehdotukseeni. Nyt tilanne on muuttunut, sillä Tuompon lapsenlapset suhtautuvat hankkeeseeni myönteisesti.
Elämäkerran idea sai sysäyksen viime syksynä, kun Turtola esitelmöi Pornaisten kirjastossa aiheesta Mika Waltari ja sota. Waltarilla oli kesämökki Pornaisissa, joten paikalliset pitävät häntä yhä omana kirjailijanaan.
– Kuulin siellä Pornaisten kirjaston tilaisuudessa, että kenraali Tuompon 50-vuotislahjaksi vuonna 1943 saama kalamaja tuotiin sodan jälkeen Pornaisten Kotojärvelle. Tämän tiedon minulle kertonut maisteri Mari Högman kertoi tuntevansa myös Tuompon sukulaisia. Niinpä hän lupasi ottaa puolestani yhteyttä ja välitti tiedon, että perilliset näyttävät hankkeelleni vihreää valoa.
Viimeinenkin este poistui, kun Turtolan vanha kustantaja Otava kiinnostui ja lupasi kustantaa Tuompon elämäkerran.
– Olen jo aloitellut ja tutkinut taustoja. Paneudun heti alkusyksystä hankkeeseen oikein kunnolla. Toivon nyt kovasti, että Pornaisista kotoisin olleen Tuompon sukulaiset tai muut hänestä tietoja omaavat henkilöt ottaisivat yhteyttä. Kaipaan lisävalaistusta muun muassa hänen lapsuudestaan ja nuoruusvuosistaan, Turtola vetoaa.