Kaupunki uhkaa uhrata puistosta yli puolet rakentamiseen Vuosaaressa – yksi seikka paljastaa, että asukkaat palvovat lähimetsäänsä

Kävelemme Kallahden asukasyhdistyksen puheenjohtajan Helena Saarikosken kanssa Pohjavedenpuistoon. Korkeat kalliot ja niitä ympäröivät rinteet jatkavat Kallvikinniemen hiekka- ja soraharjua mantereella.

Komeita kallioita ympäröi vehreä metsä erilaisine luontotaskuineen, joita muodostuu kalliosoliin ja painanteisiin.

– Tämä on hyvää sieni- ja mustikkamaastoa, Saarikoski paljastaa.

Metsän siimeksessä kiemurtelee tiheä polkuverkosto.

– Se kertoo siitä, että täällä liikkuu paljon ihmisiä. Tämä on monille tärkeä paikka.

Mutta on puisto tärkeä muutenkin – sen voi päätellä paikan nimestä.

– Pohjavedenpuiston harjukallio muodostaa hyvälaatuista pohjavettä. Alunperin tulivuoren tuhkasta tiivistynyt 1 900 miljoonaa vuotta vanha gabrokallio on sälöistä ja suodattaa hyvin vettä, Saarikoski kertoo.

7 200 asukkaan lähiluonto on kuitenkin uhattuna. Kaupunki haluaa kaavoittaa yli puolet Pohjavedenpuistosta rakentamiselle.

Ehdotukset sisältyvät Meri-Rastilan täydennysrakentamissuunnitelmiin, jotka ovat tulossa kaupunkiympäristölautakunnan käsiteltäviksi alkusyksystä.

Meri-Rastilaan on tarkoitus rakentaa asuntoja 4 200 uudelle asukkaalle.

Kallahti puistoineen on Saarikosken mukaan hieno asuinalue, juuri sellainen jota kaikissa tutkimuksissa pidetään onnistuneena kaupunkina.

– Miksi se pitäisi tärvellä?

Asukkaat ovat jättäneet kaupungille satoja palautteita, joissa käytännössä yksimielisesti vastustetaan täydennysrakentamista viheralueille. Uutta sopisi yhdistyksen mielestä rakentaa Rastilan metroaseman ympäristöön ja Vuotien kuilun päälle.

Pohjavedenpuistoon rakentaminen epäilyttää myös pohjaveden kannalta.

– Vuosaaren pohjavesi on huonontunut sekä laadultaan että määrältään huomattavasti jo tähänastisen rakentamisen seurauksena. Uutta huonontamista ei tarvita.

– Nämä pohjavedet ovat juuri niitä, joista otettaisiin talousvesi, jos Helsinkiä kohtaisi jokin kriisi, Saarikoski huomauttaa.

Kaupunki ei ole juuri rakennussuunnitelmistaan tinkinyt, vaikka asukkaiden huolet ja mielipide on tuotu esille jo kuudessa kuulemistilaisuudessa.

– Suunnitelmiin on saatu vain kosmeettisia muutoksia, Saarikoski arvioi.

Alueen suunnittelusta vastaava kaupungin arkkitehti Linda Wiksten toteaa, että palautteella ei pystytä enää vaikuttamaan asukasmääriin, jotka perustuvat vuonna 2016 hyväksyttyyn yleiskaavaan.

– Yleiskaavaa valmisteltaessa nähtiin, että puistoja voidaan rajata uudelleen ja sijoittaa niihin rakentamista. Yleiskaavan mitoituksella Pohjavedenpuisto tulisi rakentaa vielä tiiviimmäksi, mutta jatkosuunnittelussa päädyttiin tähän väljempään ratkaisuun, hän perustelee.

– Jonkin verran puistoihin rakentamisen painetta voi vielä vähentää se, että monet Meri-Rastilan tontinomistajat ovat olleet kiinnostuneita purkamaan vanhoja taloja korvatakseen ne uusilla korkeammilla rakennuksilla.

Pohjavettä koskevat määräykset eivät Wikstenin mukaan estä lisärakentamista alueella.