Piia Laajala putosi hevosen selästä ja joutui sairaalaan: ”Lääkärit alkoivat tutkia, onko merkkejä halvaantumisesta” — nyt hän kertoo, miten voitti pelkonsa ja pystyi jatkamaan harrastustaan

Piia Laajalan ja Pepe-ruunan yhteistyö alkoi ajan mittaan sujua. Kuva on otettu Tuusulassa Chevann-tallilla, jonka väen tuesta ja asiantuntemuksesta Laajala on syvästi kiitollinen. Mari Jokelainen

toimitus

"Pepe oli paperilla todella osaava connemaranponi. Valitettavasti se oli perusluonteeltaan taidoilleni liian säpäkkä.

Ostin Pepen vuonna 2014 opetusmestariksi. Se oli kilpaillut paljon esteillä, ja kisatuloksia oli myös kouluratsastuksesta.

Kun ostin Pepen 32-vuotiaana, olin ollut paljon hevosten kanssa, mutta ratsastanut suhteellisen vähän. Siksi halusin kokeneen ratsuhevosen.

Pepe oli kiltti, mutta reagoi herkästi ympäristön tapahtumiin. Se säikkyi esimerkiksi maneesin katolta putoavaa lunta tai vastaan tulevia vieraita hevosia. Itsevarmuuteni karisi, kun en aina hallinnut näitä tilanteita.

Pepe oli ollut minulla kolme kuukautta, kun olin kaverini kanssa maastossa ratsastamassa. Takaamme tuli vieras ratsukko, joka teki yllättäen U-käännöksen ja lähti laukkaamaan. Pepe säikähti, potkaisi voimalla taakse ja lähti kiitolaukkaan. Jonkin aikaa roikuin selässä, kunnes putosin kovalle tielle häntäluu edellä.

Makasin maassa ja katsoin omaa poniani miettien, etten halua mennä tuon arvaamattoman pedon selkään enää ikinä.

Raahauduin pari kilometriä kaverini autolle. Matkalla sairaalaan kivut pahenivat niin, etten pystynyt nousemaan enää autosta omin avuin. Päivystyksessä pelottavin hetki oli, kun lääkärit alkoivat tutkia, onko merkkejä halvaantumisesta.

Halvaantumiselta säästyin, mutta oikea nivuseni venähti, sain lievän aivotärähdyksen ja alaselkääni kovan iskun. Häntäluuhuni turposi valtava patti, kun veri pakkautui siihen. Hemoglobiiniarvoni romahtivat tilapäisesti.

Vietin yön sairaalassa ja sen jälkeen linkutin pari viikkoa keppien kanssa.

Piia Laajala on henkeen ja vereen hevosihminen. Pepe-connemaranponi opetti hänelle paljon ratsastamisesta ja hevosten käsittelystä. Kuva: Niina Laajala Niina Laajala

Onnettomuuden jälkeen vaihdoin tallipaikkaa, ja uudessa tallissa sain avukseni hevosten sielunelämää sekä pelkojani ymmärtävän valmentajan.

Yleinen käsitys hevospiireissä on se, että selkään pitäisi palata äkkiä onnettomuuden jälkeen. Jokainen kerta, kun olin pakottanut itseni hevosen selkään jäykkänä pelosta, oli kuitenkin vain pahentanut tilannettamme.

Opetimme maasta käsin Pepelle liikkumisesta lähtien kaiken uusiksi. Rakensin yhteistyötä Pepen kanssa kävelyttämällä hevosta ensin 20 minuuttia kerrallaan ympyrällä muutaman kerran viikossa. Opettelin tuntemaan Pepen, ja Pepe opetteli tuntemaan minut.

Etenimme päivä kerrallaan, ja neljä kuukautta onnettomuudesta nousin jälleen hevosen selkään ja aloin oikeasti ratsastaa. Kaikki sujui hyvin. Ilman hyvää valmentajaa ja talliyhteisön tukea en tiedä, miten meidän olisi käynyt.

Pepe sai minussa aikaan asennemuutoksen ratsastamista kohtaan. Monet onnettomuudet voitaisiin välttää, jos kiinnittäisimme enemmän huomiota hevosten hienovaraisiin eleisiin, ennakoisimme vaaratilanteita ja meillä olisi ylipäänsä ratsuihimme parempi yhteys.

Kun opin, että Pepeä ratsastetaan ja käsitellään olemalla yhdessä sen kanssa ja tukemalla sitä, sen pelkoreaktiot alkoivat hellittää. Ammattilaiset ratsuttivat Pepeä säännöllisesti, ja kaikki käsittelivät Pepeä samoilla ehdoilla.

Pari vuotta meni mukavasti, kunnes Pepe alkoi taas säikkyä holtittomasti ja karkasi lopulta täysin vuokraajansa käsistä. Käyttäytyminen viittasi selvästi kipuun.

Pepen selkärangan kohdalta löytyi aristava kohta. Sanomista oli jo aiemmin löytynyt hampaista ja oikeasta etujalasta, jossa oli ilmeisesti alkava nivelrikko. Pepe oli jo 21-vuotias, eikä se enää nauttinut liikkumisesta ja elämästään. Tammikuussa 2018 Pepe lopetettiin kotitallilleen.

Onnettomuuden jlkeen yhteistyö Pepen kanssa alkoi kävelyttämällä hevosta. Kuva: Niina Laajala Niina Laajala

Pepen kuoleman jälkeen ostin nuoren ja kouluttamattoman, mutta rauhallisen Reetu-connemaranponin. Yhteistä taivalta on takana nyt vuosi, ja alusta asti kaikki on sujunut hienosti.

Meni kuukausia, ennen kuin itse kunnolla laukkasin Reetulla, mutta nykyisin ponini kanssa parasta on laukata metsän siimeksessä ja pehmeillä hiekkateillä.

Vieraissa paikoissa ratsastaessani olen kertonut olevani arka ratsastaja, ja alleni onkin aina löytynyt rauhallisia luottoratsuja. Epävarmuus on aina jossain määrin mukana. On parempi, että hyväksyy sen eikä yritä teeskennellä pelotonta.

Olen miettinyt paljon sitä, miksi ratsastan. Joskus on pelottavaa olla hevosen selässä, mutta vielä pelottavampaa olisi elää ilman rakkainta harrastustaan.”

Urheillessa loukkaantuminen voi aiheuttaa samanlaisen stressireaktion kuin mikä tahansa onnettomuus. Loukkaantunut ihminen huolestuu muun muassa kuntoutumisestaan. Tämä voi aiheuttaa elimistössä fyysisiä muutoksia: stressihormoneita erittyy sekä sydämen syketaajuus ja verenpaine nousevat.

Henkisellä puolella kielteiset ajatukset alkavat helposti kiertää noidankehää.

– Aivot rakastavat negatiivisia asioita. Ne jäävät pyörimään mieleen, sanoo erityistason psykoterapeutti, NLP-kouluttaja ja mentaalivalmentaja Suvi Saari.

Hän on antanut henkistä valmennusta useille SM- ja MM-tason urheilijoille. Valmennettavien lajikirjoon kuuluvat muun muassa jääkiekko, pesäpallo, mäkihyppy, suunnistus, ratsastus, taitoluistelu ja lentopallo.

Pahimmillaan ahdistus voi aiheuttaa sydänoireita ja hengitys- sekä nukkumisvaikeuksia, jotka vaikeuttavat myös normaalia elämää. Saari kertoo, että joskus urheilijat päätyvät stressioireidensa vuoksi päivystykseen.

– Jos liiallinen jännitys alkaa vaikuttaa arkeen, silloin asiaa kannattaa nopeasti lähteä purkamaan jonkun toisen ihmisen kanssa.

Erityistason psykoterapeutti Suvi Saari kertoo, että stressinsietokyky vaihtelee ihmisillä suuresti. Yhdelle harmitoman tuntuinen asia voi aiheuttaa toiselle ahdistusta. Kuva: Minna Muuronen Minna Muuronen

Urheillessa pelko uudelleen loukkaantumisesta voi näkyä esimerkiksi tiettyjen liikkeiden tai tilanteiden välttelynä. Toisilla harjoittelu voi sujua hienosti, mutta kilpailussa sama suoritus ei onnistukaan.

Kun ahdistus tulee päälle, keho toimii ajatusta nopeammin.

– Elimistö tulkitsee tilanteen uhkaksi, ja keho reagoi siihen. Syke ja verenpaine nousevat, hikoilu voi lisääntyä ja urheilija väsyy nopeasti. Keho ei yksinkertaisesti toimi kunnolla.

Urheilijan kanssa Saari pohtii tilanteita, joissa ahdistusta esiintyy.

– Se alkaa ihan siitä, että urheilija ajattelee suorituspaikkaansa — oli se urheilukenttä, jäähalli tai vaikka mäkihyppytorni. Hänen kanssaan käydään läpi, miltä siellä näyttää, miltä kuulostaa ja tuoksuu, mitä ääniä siellä kuuluu.

Tilanne eletään mielessä kaikin aistein. Tavoitteena on se, että urheilija tekee ensin ajatuksissaan mahdollisimman hyvän suorituksen, jonka jälkeen hän pystyy toistamaan onnistuneen suorituksen myös käytännössä.

Saari myös hakee urheilijan kanssa tapoja nollata itsensä mahdollisimman nopeasti epäonnistuneen suorituksen jälkeen.

– Jotkut kaatavat vettä pullosta päälle ja heittävät pullon pois. Pitää löytää oma juttu, mutta siitä ei saa tulla uskomus, että kaikki menee pieleen, jos en teekään tätä.

Mentaalivalmentajalle antoisinta on nähdä urheilijan suorituksen muuttuvan paremmaksi.

– Voin todeta, että vau, se teki sen!

Kuva: Eveliina Salomaa Eveliina Salomaa

Ainoastaan kotona sattuu enemmän tapaturmia kuin liikuntaharrastusten parissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen uhritutkimus kertoo, että Suomessa tapahtui lähes 470 000 tapaturmaa liikunnan parissa vuonna 2017.

Mutta mikä sitten on vaarallisin urheilulaji? Vastaukseksi on tarjolla ristiriitaista tietoa, sillä liikuntavammoja voidaan tilastoida ainakin kahdella eri tavalla. Absoluuttiset luvut kertovat, kuinka paljon vammoja syntyy lajia kohden. Ilmaantuvuusluvut taas kertovat, kuinka paljon liikuntavammoja syntyy lajin harrastamiseen käytettyyn aikaan suhteutettuna.

Absoluuttisissa määrissä mitattuna kaikkein vaarallisin liikuntaharrastus näyttäisi olevan lenkkeilyn eri muodot kävelystä hölkkään. Niiden parissa syntyi 16 prosenttia vuoden 2017 liikuntatapaturmista.

Ilmaantuvuuslukujen mukaan kävely lukeutuu kaikkein turvallisimpien liikuntaharrastusten joukkoon, ja riskialtteimpia lajeja näyttäisivätkin olevan squash, judo ja salibandy.

Eron selittää se, että lenkkeilijöitä on erittäin paljon, joten myös tapaturmia sattuu väistämättä.

Eri urheilulajien tapaturmariskistä on hankalaa saada tietoa myös siksi, että Suomessa ei ole käytössä kattavaa järjestelmää liikuntavammojen rekisteröintiin, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö vuonna 2017 julkaistussa koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelman väliarvioinnissa.

Väliarvioinnin mukaan esimerkiksi lasten ja nuorten liikuntavammat aiheuttavat yhteiskunnalle 2,6-kertaiset kustannukset liikennetapaturmiin verrattuna. Nuorena saadut liikuntavammat voivat aiheuttaa nivelrikkoa jo aikaisin aikuisiällä.

Sosiaali- ja terveysministeriö ennustaa nivelrikkopotilaiden määrän tulevaisuudessa kasvavan, jollei liikuntavammoja pystytä estämään nykyistä paremmin.

Kirjoittaja: Minna Muuronen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Helsinki avaa kaksi uutta näytteenottopistettä ja kiirehtii maskien käyttöönottoa
  2. Helsingin nastarengaskielto jakaa mielipiteet: "Nastarenkaat antavat vääränlaisen turvallisuudentunteen" – "Autosta tulee pulkka"
  3. Helsingin Sokokselle aukeaa 3 uutta ravintolaa – osa ruoasta peräisin alakerran S-marketista
  4. Suunnitellaanko Malmin lentokentälle ensi kesäksi 100 000 ihmisen jättitapahtumaa? – "Helsinki kiinnostaa edelleen"
  5. "Alueella saa haista muukin kuin raha" – saunojat pelkäävät, että helsinkiläisen luksusalueen asukkaat alkavat valittaa savusta
  6. Pääkaupunkiseudun johtajat vaativat selkeää ja pikaista linjausta maskisuositukseen – Uusia tartuntoja ilmennyt kaikissa ikäryhmissä
  7. Hidastuksia liikenteessä Helsingin ja Turun välillä – vanha risteyssilta puretaan viikonloppuna
  8. Poliisi valvoo tehostetusti liikennettä koulujen lähellä lähiviikkoina
  9. STM:n päällikkö suomalaisille: "Onko välttämätöntä lähteä ulkomaille tai osallistua suureen yleisötapahtumaan?"
  10. Mies loukkaantui vakavasti tulipalossa Vantaalla, kaksi pelastui – kuva aamuyön palopaikalta – "Parvekkeella ollut irtaimistokin oli tulessa"
  11. T24: Koronavirus tyhjensi Tallinnan sataman – Yli 200 kansainvälistä risteilyalusta perui tulonsa tänä kesänä
  12. T24: Virossa on hukkunut tänä kesänä enemmän ihmisiä kuin koko viime vuonna
  13. Lukijalta: Helsinkiläisten parhaat puolet näkyvät Senaatintorilla
  14. Ruoka: Vaellukselle ei kannata kantaa vettä porkkanoissa, kuivaa siis ruoasta grammat pois – "Jokseenkin kaiken voi kuivata", kokenut vaeltaja Raija Hentman, 72, sanoo
  15. Uusi tukimuoto alkaa Helsingissä: kohderyhmänä niin äärimuslimit kuin äärioikeistolaiset - ”Autetaan löytämään uutta sisältöä elämään”

Näytä lisää

Luetuimmat

  1. Koronapandemian toinen aalto rantautuu Suomeen – Asiantuntija: "Nämä ovat nyt 2 ehdottomasti tärkeintä asiaa muistaa"
  2. Saitko koronan salakavalan oireen? Älä viivyttele testiin menoa – ylilääkäri: "Altistuksia ehtii tulla enemmän"
  3. Tätä lihaa pursotellaan nyt pizzan päälle ravintoloissa – ruokaguru paheksuu yleistyvää gourmet-ilmiötä
  4. "Nöyryytysnappi" kiusaa pyöräilijöitä Helsingissä – myös nämä 7 ongelmaa ärsyttävät liikenteessä
  5. Helsinkiläinen Tiitu, 35, sai punkin puremasta pahan taudin: "Heräsin niin kovaan pääkipuun että oksensin – naama roikkui"
  6. "Alueella saa haista muukin kuin raha" – saunojat pelkäävät, että helsinkiläisen luksusalueen asukkaat alkavat valittaa savusta
  7. Helsinki suunnittelee nastarengaskieltoja: Tällaisille kaduille niitä voi tulla –  "Luotetaan, että ihmiset ovat lainkuuliaisia"
  8. Triplan "Anthony Bourdain -ravintola" floppasi rajusti – paikalle aukesi Itä-Helsingin suosittu burgeripaikka
  9. Sofi Kallio, 26, siirsi koronan vuoksi unelmahäitään ja menetti täydellisen juhlapaikan – sormuksiin jäi väärä päivämäärä
  10. PÄÄKIRJOITUS: Ranta-ahon ympärille luotu sädekehä on vaarallista glooriaa
  11. Helsingin ydinkeskustaan ilmestyi erikoinen viherilmiö – syynä 80-vuotispäivät
  12. Karmaiseva ääni ravisteli ihmiset hereille viime yönä Pasilassa: "Mistä p**keleestä se on peräisin?" – näin kauan piina vielä jatkuu
  13. Kasvomaskit tulossa joukkoliikenteeseen: "Pakko vai suositus?" –  HSL aikoo reagoida nopeasti
  14. Helsingin nastarengaskielto jakaa mielipiteet: "Nastarenkaat antavat vääränlaisen turvallisuudentunteen" – "Autosta tulee pulkka"
  15. STM:n päällikkö suomalaisille: "Onko välttämätöntä lähteä ulkomaille tai osallistua suureen yleisötapahtumaan?"

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.