– Esikotelomätä tappaa pesän ja sitten paikalle tulevat hunajavaras-mehiläiset ja kuljettavat tautia kantavan hunajan toisiin pesiin, kertoo mehiläistarhuri Juha Niskanen.
Mehiläisten esikotelomätätautia aiheuttaa bakteeri Paenibacillus larvae, joka ei tartu ihmiseen. Tauti tappaa vain mehiläisten toukkia, ja voimakas tartunta johtaa usein mehiläisyhdyskunnan kuolemaan.
Niskasella on useampia tarhoja Etelä-Suomessa. Yksi niistä sijaitsee Lopella.
– Neljänä vuotena peräkkäin olen lähettänyt näytteet esikotelomädän varalta Kuopioon Ruokavirastolle. Lopen tarha on saanut puhtaan tuloksen, mutta taudin uhka sielläkin on olemassa ja todellinen, hän kertoo.
Ensimmäinen positiivinen näyte löytyi Nurmijärven tarhasta hiljattain, mikä tarkoittaa pesien menoa saneeraukseen.
– Jos ei ole tarkkana, hunajaa lingotessa voi vahingossa laittaa saastuneen kehän terveeseen pesään.
Mehiläisten yhdyskunta on ihmeellinen. Kuningatarta ruokittaessa naaraspuoliset ”sotilaat” luovuttavat itseltään proteiinia jopa kuolemaan asti. Ruokkimisen lisäksi työmehiläiset puhdistavat kuningatartaan jatkuvasti. 5–15 päivän ikäisenä kuningatar tekee parittelulennon paikkaan, jossa joutilaat koiraat, kuhnurit, odottelevat ainoana elämän tarkoituksenaan päästä parittelemaan.
Kuningattarellakaan ei suosiosta huolimatta ole muuta tehtävää kuin munia uusia munia. Se pystyy munimaan keväällä noin 1 500 munaa vuorokaudessa. Vanhan emon ollessa elossa uuden synnyttyä, parittelunsa jälkeen uusi kuningatar tai työmehiläiset riistävät vanhalta hengen.
Kuhnurit elävät yleensä kuudesta kahdeksaan viikkoa, mutta ne voidaan häätää pesästä parittelulennon jälkeen, koska niistä tulee rasite yhdyskunnalle.
Mehiläisyhdyskunnassa naaraat hoitavat kaiken työn, kuten rakentamisen, siivouksen ja ruokahuollon.
EU:n teettämän vuosien 2012–2014 aikana tehdyn Epilobee-tutkimuksen mukaan esikotelomätää esiintyy ympäri Eurooppaa.
Myös Ruokaviraston ylitarkastaja Hanna Kuukka-Anttila kertoo taudin olevan yleinen Länsi- ja Etelä-Suomessa.
– Tutkimuksen satunnaistarkastuksessa ilmeni, että esimerkiksi Salon ja Jokioisten alueella 50% pesistä oli positiivisia, eli niissä havaittiin esikotelomätäbakteeria, hän viittaa samaiseen Epilobee-tutkimukseen.
Tarhurit voivat lähettää näytteitä pesistään Ruokavirastolle reilun viiden euron hintaan per näyte.
– Meille vuonna 2018 tutkittavaksi lähetetyistä 1624 hunajanäytteistä 5 % oli positiivisia.
– Saapuvien näytteiden perusteella nykyinen trendi kuitenkin on, ettei tauti ole leviämässä, Kuukka-Anttila kertoo.