Varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuus on jo pitkään ollut vaikeaa sekä suomen- että ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa.
Helsingissä henkilöstön saatavuuden parantamiseksi on kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tehty paljon eri toimenpiteitä kuten tehostettu rekrytointia, edistetty koulutusta ja uudistettu sijaistoimintaa.
Tästä huolimatta henkilöstöä on ollut vaikea saada.
– Tämän hetken arvion mukaan näyttää siltä, että ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstötilanne on paikoin kriittinen ja meillä on vaikeuksia saada riittävästi tarvittavaa henkilöstöä, kertoo tiedotteessa toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.
– Selvitämme parhaillaan Aluehallintovirastolta yhden ruotsinkielisen päiväkodin tilanteeseen liittyen voiko päiväkotiin palkata henkilöstöpulan vuoksi tilapäisesti myös suomenkielistä henkilöstöä. Tällä voidaan turvata, että voimme pitää toiminnan käynnissä ja emme joudu sulkemaan päiväkotia henkilöstöpulan vuoksi, Pohjolainen jatkaa.
Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön lisätarve ensi toimintakaudelle on 70 työntekijää.
Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa koetaan myös henkilöstöpulaa, mutta ei yhtä pahaa.
– Tilanne on äärimmäisen valitettava. Toivomme päättäjiltä ratkaisuja, jotta tilanne paranee paitsi Helsingissä niin myös muualla maassa. Koulutuksen paikkamääriä on lisättävä molemmissa kieliryhmissä ja on erityisesti katsottava ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen tarpeita, sekä yleisesti nostettava alan houkuttelevuutta eri keinoin, toteaa Pohjolainen.
Varhaiskasvatus on varhaiskasvatuslakiin perustuva subjektiivinen oikeus eli kunnan on aina järjestettävä lapselle varhaiskasvatus.