Näin omat lapset ja läheiset pumppaavat rahaa vanhuksilta – "Henkisesti rankkoja tapauksia"

Erja Ronkainen Mummon markan vartijat -hankkeesta kertoi vanhuksiin liittyvistä huijausyrityksistä. Tomi Kangasniemi

Tomi Kangasniemi

Ikäihmisiin kohdistuu tiettyjä rikostyyppejä muuta väestöä enemmän. Yksi tällainen rikostyyppi on petokset.

Hankesuunnittelija Erja Ronkainen Mummonmarkan vartijat -hankkeesta luennoi aiheesta tällä viikolla Turussa.

Hänen mukaansa viimeisen kymmenen vuoden aikana ikäihmisiin kohdistuneiden petosrikosten määrä on moninkertaistunut.

– Ja iso osa kaikista tapauksista ei edes päädy koskaan rikoskäsittelyyn, Ronkainen muistuttaa.

Ikäihmisiin kohdistuvat petos- ja huijausyritykset jäävät pimentoon useista syistä. Yksi syy on se, että tekijä on lähiomainen – esimerkiksi oma lapsi.

– Nämä ovat usein henkisesti rankkoja tapauksia, eikä uhri aina edes tunnista tulleensa huijatuksi.

Hankkeessa pyritään torjumaan ikääntyneisiin kohdistuvaa taloudellista kaltoinkohtelua. Sitä voi ikääntyneiden läheisten taholta olla monenlaista. Kaltoinkohtelu voi olla luonteeltaan esimerkiksi painostusta tai harhauttamista.

Yhteisenä tekijänä kaltoinkohtelussa on, että ikäihminen yritetään saada toimimaan oman etunsa vastaisesti.

– Painostaminen voi olla esimerkiksi sitä, että uhataan, ettei olla enää tekemisissä. Ikääntynyt voi olla riippuvainen läheisensä avusta, ja tätä käytetään hyväksi, Ronkainen tiivistää.

Miten ikäihminen sitten tunnistaa kaltoinkohtelun? Tunnusmerkkejä on paljon. Kokeeko, että antaa läheiselleen rahaa vaikkei haluaisi vain välttääkseen mahdollisen konfliktin. Entä uhataanko henkisesti tai fyysisesti, jos kieltäytyy antamasta rahaa. Painostetaanko omaisuuden myymiseen tai asiakirjojen allekirjoittamiseen sillä uhalla, että välit menevät poikki, jos ei tottele. Tai käyttääkö luotettu henkilö auttaessaan esimerkiksi kaupassakäynnissä rahaa myös omiin menoihinsa.

Kaltoinkohtelun tekijä voi olla myös ulkopuolinen. Nämä tapaukset ovat luonteeltaan usein erilaisia verkko- tai puhelinhuijauksia.

– On tarjouksia tai lahjoja, jotka kuulostavat liian hyvältä ollakseen totta. Tai esiinnytään poliisina tai pankin edustajana. Pyydettyjä tietoja voidaan käyttää tilin tyhjentämiseen, lainoihin, luottokortin ottamiseen ja tavaran tilaamiseen, kertoo Ronkainen esimerkkinä.

Tyypillisiä ovat myös romanssihuijaukset. Ne voivat olla Ronkaisen mukaan hyvinkin taitavasti toteutettuja.

– Voidaan esiintyä lääkärinä tai risteilylaivan kapteenina. Hierotaan makeillen tuttavuutta, mutta sitten tarvitaankin rahaa esimerkiksi viisumiin.

Ulkopuolisten tekemät huijausyritykset voivat olla myös huijauslaskuja tai erilaisia tilausansoja, joissa lähetetään näytepakkauksia. Yleisiä ovat myös remontit, joita tullaan kauppaamaan kotiovelle.

Erilaisten petosten ja huijausten kirjo on siis varsin laaja. Mutta mitä sitten pitäisi tehdä, jos joutuu kaltoinkohdelluksi? Ronkaisen mukaan ensimmäinen ohje on, että ei pidä jäädä yksin. Omaisen ollessa kaltoinkohtelija tulee ottaa yhteys auttavaan tahoon.

– Jos tekijä on omainen, tekijällekin pitäisi saada apua. Voi olla, että tarvitaan mielenterveys- tai päihdetyöntekijää. Jos taas epäilee kaltoinkohtelua toisen kohdalla, voi ottaa asian puheeksi ja tehdä myös huoli-ilmoituksen palvelutarpeesta.

Apua voi saada esimerkiksi Varsinais-Suomen iäkkäiden asumis- ja palveluohjauksesta tai sosiaalipäivystyksestä.

Ulkopuolisissa huijauksissa Ronkaisen ykkösohje on epäilevä suhtautuminen liian hyvältä kuulostaviin tarjouksiin ja pankkitiedoista huolehtiminen. Voi tehdä rajoituksia pankkikortin päivittäiseen käyttöön, tarkistaa maksukortin käyttöalueen ja tehdä esimerkiksi verkkokaupan käyttöeston.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.