Tamminiemen sauna lämpiää kertalämmitteisellä Aito-kiukaalla. - Kekkosen saunaseurueen jäsenillä oli omat paikkansa lauteilla. Presidentti istui aina lauteiden perällä, intendentti Mikko Teräsvirta kertoo. Päivi Tuovinen
Katso isompi kuvaTamminiemen sauna valmistui vuonna 1956. Sitä jatkettiin allasosastolla 1969. Päivi Tuovinen
Vanhemmille polville Tamminiemen sauna on käsite. Siellä presidentti löi löylyä saunaseuransa sekä valtiovieraiden kanssa.
Jukka Hämäläinen
| Päivitetty
Vanhemmille polville Tamminiemen sauna on käsite. Siellä presidentti Urho Kekkonen löi löylyä saunaseuransa sekä valtiovieraiden kuten Nikita Hrustsovin ja Prinssi Philipin kanssa.
Tamminiemen sauna valmistui vuonna 1956. Sitä jatkettiin allasosastolla 1969. Kuva: Päivi Tuovinen Päivi Tuovinen
Juhlallisen oloinen tumma pyöröhirsisauna sijaitsee Tamminiemen takana Meilahden Saunalahden rannassa. Sisälle astuessa sieraimiin leijailee savun tuoksu vuosikymmenten aikana tummiksi patinoituneista seinistä.
Pukuhuoneessa on televisiosta tutut kuusi puista lepotuolia raheineen. Meren päälle rakennetussa jatkeessa avautuu uima-allas.
Kuva: Päivi Tuovinen Päivi Tuovinen
– Kekkosen ei tiedetä uineen meressä, sillä niihin aikoihin Saunalahti oli saastunut, intendentti Mikko Teräsvirta kertoo.
Toisessa päässä sijaitsevat pesuhuone ja kaikkein pyhin, itse sauna. Jos uima-allas onkin majesteetillinen, muuten oleskelu- ja saunatilat muistuttavat askeettista peruskesämökkiä.
Saunassa on vuosikymmenten ajan patina. Kuva: Päivi Tuovinen Päivi Tuovinen
Hilseilevät ja rakoilevat saunan ovenpielet tuovat mieleen Kekkosen synnyinkodin Lepikon torpan.
– Suomen valtiollisen historian hienous on siinä, ettei meillä pröystäillä palatseilla. Edes Tamminiemen päärakennus ei ole sellainen.
Teräsvirta romuttaa mielikuvan, että Suomea olisi johdettu Tamminiemen lauteilta.
– Presidentin saunaseurue oli pieni ja koostui hänen lähimmistä ystävistään sekä pojastaan Matista.
Matin tehtävä oli vastoa isänsä, akateemikko Kustaa Vilkuna taas oli presidentin luotettu selänpesijä. Muita vakituisia saunakavereita olivat professori Paavo Kastari, pääjohtaja Jouko Loikkanen ja puoluetoveri Juho-Eino Niemi
– Saunaan mentiin lauantaisin kello 17. Sauna kesti noin tunnin, minkä jälkeen oli iltaruoka. Saunarutiineja oli radiouutisten kuuntelu lepotuoleissa.
Saunan musta sisäpuhelin. Kuva: Päivi Tuovinen Päivi Tuovinen
– Rutiinista poikettiin tärkeiden valtiovieraiden kohdalla. Esimerkiksi Hrustsov tuli saunomaan virallisen ohjelman jälkeen ja kello 23 alkanut ilta päättyi aamuviideltä.
Myöhään meni myös Englannin prinssi Philipin kanssa. Ruotsin Kaarle Kustaalla taas oli luottamukselliset välit Kekkoseen, ja hänet nähtiin saunomassa useita kertoja.
Perinteinen Valmetin saunamittari. Kuva: Päivi Tuovinen Päivi Tuovinen
Sekasaunoja ei ainakaan virallisen tiedon mukaan harrastettu. Sen sijaan Sylvi Kekkonenkin piti saunomisesta, ja hänellä oli oma leidien saunaseuransa.