Helsinkiläiset adoptoivat nyt muinaismuistoja – "Voimme yhdistää hoitotalkoot patikkalenkkeihin"

Heini Hämäläinen näyttää, miten ei-toivottu terttuselja poistetaan linnoitetta peittämästä. Seija Laurimaa ja Marja Rikaniemi ottavat oppia taustalla. Jukka Hämäläinen

Jukka Hämäläinen

Tunnelma on odottava. Olemme kokoontuneet Suursuonpuistossa sijaitsevan linnoituksen juurelle.

Urheiluseura Friskis&Svettiksen ulkoliikuntaohjaajat Seija Laurimaa ja Marja Rikaniemi ovat tulleet tutustumaan kohteeseen, jonka he aikovat adoptoida hoidettavaksi.

Kaupunginmuseon tutkija Heini Hämäläinen on varustautunut kartoilla, roskapihdeillä ja oksasaksilla, jotka hän luovuttaa adoptoijille. Ensin hän kuitenkin esittelee kohteen.

– Tämä on ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoite, joka on osa koko Helsinkiä ympäröineestä puolustusketjusta. Sillä varauduttiin suojautumaan saksalaisten hyökkäykseltä.

Puolustusasema on koko kukkulan laajuinen ja käsittää useita romahtaneita suojahuoneita, konekivääriasemia ja yhdyshautoja.

Kaupunginmuseo on ottanut käyttöön uuden kulttuuriperinnön vapaaehtoistyön muodon, jonka nimenä on Adoptoi monumentti. Suomessa mallin omaksui ensimmäisenä Pirkanmaan maakuntamuseo.

Helsingissä hoidettavia paikkoja on tällä hetkellä noin 20. Arkeologiset kohteet ovat pääasiassa linnoitteita ja esihistoriallisia hautaröykkiöitä, mutta tulossa on myös muutama pieni rakennus.

Adoptoijat sitoutuvat pitämään huolta muinaismuistosta. Esimerkiksi Maunulan linnoitteella tarkoitus on, että vapaaehtoiset pitäisivät kurissa kohdetta peittävää kasvillisuutta niin, että rakenteet pysyvät näkyvissä ja hoito edesauttaa myös niiden säilymistä.

– Taisteluhaudat keräävät tyypillisesti kaikenlaista roskaa ja sitäkin olisi hyvä poistaa. Yhdestä kahteen huoltokertaa kesässä riittää, Hämäläinen arvioi.

Kaupunkilaiset ovat olleet kiinnostuneita monumenttien hoidosta. Lähes kaikki adoptoitavat kohteet on tällä hetkellä varattu. Uusia hoitokohteita etsitään paraikaa.

Rikaniemi kertoo, että idea muinaismuiston adoptoimisesta syntyi yhtä aikaa muutamalla seuran jäsenellä.

– Voimme yhdistää hoitotöitä patikkalenkkeihimme, hän suunnittelee.

– Ja talkootöiden lomassa voidaan joustella ja venytellä, Laurimaa ehdottaa.

Suursuon sairaalan ja omakotialueen väliin jäävä kallioalue linnoitteineen on viihtyisä ulkoilijoiden suosiossa oleva viherkeidas. Roskia paikassa ei näytä juurikaan olevan.

Puu- ja oksajätettä ja rehottavaa kasvillisuutta sen sijaan riittää. Yhdessä juoksuhaudassa makaa kasa tukin kokoisia puita. Joko alkaa kaduttaa?

– Ei, vakuuttavat Rikaniemi ja Laurimaa yhdestä suusta ja silmissä palaa into käydä haasteen kimppuun.

– Rannetta paksumpiin puihin teidän ei tarvitse koskea, sitä ei kukaan edellytä, Hämäläinen toppuuttelee.

Historia

Maunulan Suursuonpuistossa sijaitseva kallioalue kohoaa 47 metriä merenpinnan yläpuolelle, joten se on ollut oiva paikka puolustusasemalle.

Helsingin suojaksi rakennettiin 1914–1918 kolme maalinnoitusten ketjua. Maunulan linnoite on osa Mankkaalta Vartiokylään ulottuvaa puolustuslinjaa, jota ryhdyttiin rakentamaan 1915.

Linnoituskokonaisuus on laajuudessaan merkittävä sotahistoriallinen muistomerkki, joka on suojeltu muinaismuistolailla.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut