Nurmijärvi-ilmiö tuli uudessa muodossa – nämä kehyskunnat kasvavat nyt arvioituakin rajummin

Järvenpään asema arkistokuvassa. Sauvo Jylhä

Marianna Simo

Helsingin seudulla väestö kasvaa kovaa vauhtia Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, mutta kasvu on vahvaa myös kehyskunnissa.

Etenkin Järvenpään ja Sipoon väestönkasvu jatkuu voimakkaana, ja jopa aiemmin arvioitua rajumpana myös seuraavan 20 vuoden aikana. Näin arvioi tuore väestöennuste, jonka on tehnyt alue- ja väestönkehityksen asiantuntija Timo Aro.

Sipoon väkiluku kasvaa 2018–2040 lähes 30 prosenttia ja Järvenpäänkin yli 20 prosenttia. Se on huomattavasti enemmän kuin Tilastokeskuksen 2015 ennusteessa.

Maan nopeimpien tahtiin ampaisseen Keravan kasvuvauhti näyttää sen sijaan hiipuvan. Näin siitä huolimatta, että väestö kasvaa vahvimmin Keski-Uudellamaalla juuri radanvarsikunnissa.

– Keravan kehitys on ollut kaksijakoista. Ennuste aliarvioi Keravan tulevaa kehitystä, jos väestönkasvu jatkuu yhtä ripeänä kuin 2018, Timo Aro huomauttaa.

Pitkään liki nollakasvun kanssa kitkutellut Tuusula lisää asukaslukuaan enemmän kuin Kerava – ja maalaisserkkunsa Nurmijärvi.

– Tuusulan etuna on hyvä mainekuva ja profiili. Tuusulan koetaan olevan myös lähempänä pääkaupunkiseutua kuin Nurmijärvi.

Keski-Uudenmaan Kuuma-kuntien väestönkasvu jää odotettua heikommaksi vuoteen 2040 mennessä. Siihen on yksi syy: syntyvyyden raju lasku.

Syntyvyys on romahtanut Kuuma-kunnissa jopa neljänneksen 2010-luvulla, vähiten Sipoossa ja Järvenpäässä. Jos syntyvyys pysyy nykyisenä, Kuuma-kunnissa kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy jo kymmenen vuoden päästä.

Pääkaupunkiseutu porskuttaa vahvemmin. Sen väestönkasvu ylittää Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteen.

Isoin muutos kehyskunnissa on seuraavan 20 vuoden aikana väestön ikääntyminen. Eläkeikäisten määrä miltei tuplaantuu Sipoossa ja Järvenpäässä ja kasvaa rajusti myös Tuusulassa. Eniten kasvaa yli 75-vuotiaiden määrä: se miltei 2,5-kertaistuu Kuuma-kunnissa.

Kehyskuntien väestön ikääntymisessä ei ole sinänsä mitään poikkeavaa. Muualla Suomessa sama on tapahtunut jo aiemmin. Ja tuonut eteen taloudellisia vaikeuksia. Nyt ne näyttävät olevan edessä myös Keski-Uudellamaalla.

– Sote-menot nousevat. Elinvoimapolitiikkaan on välttämätöntä panostaa entistä enemmän. Se voi myös vahvistaa kuntien elinvoimaa, Aro huomauttaa.

Vetovoima ja pitovoima käyvät kunnissa yhä tärkeämmäksi. Keski-Uudenmaan väestönkasvu perustuu yksinomaan muuttoliikkeeseen pääkaupunkiseudulta ja maahanmuuttoon, jonka merkitys vain kasvaa Suomen alhaisen syntyvyyden takia.

Kehyskunnat ovat Timo Aron mukaan täysin riippuvaisia pääkaupunkiseudun kuntien kasvusta. Näin siksi, että kehyskunnat saavat uusia asukkaita nimenomaan pääkaupunkiseudulta – jos ovat saadakseen.

Muuttoliike Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta Keski-Uudellemaalle ja siellä etenkin radanvarsikuntiin vain kiihtyy tulevina vuosikymmeninä, Aro arvioi. Se johtuu muun muassa asumisen hinnasta. Sillä ja asuntojen saatavuudella sekä liikenteen sujuvuudella on yhä isompi vaikutus kuntien vetovoimaan.

– Toimivalla kaavoituksella, kilpailukykyisillä asumisen hinnoilla ja hyvällä saavutettavuudella kuntien kasvu voi olla huomattavasti vahvempaa kuin ennuste antaa nyt olettaa, ennusteen tehnyt Timo Aro korostaa.

Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa seudulla rajusti: 141%

Järvenpään ja Sipoon asukasluku kasvaa voimakkaasti vuoteen 2040 mennessä.

Järvenpään asukasluku kasvaa Keski-Uudellamaalla eniten määrällisesti (+9 300), Sipoon suhteellisesti (+28.6%).

Kuuma-kunnissa (Järvenpää, Kerava, Tuusula, Mäntsälä, Nurmijärvi, Sipoo, Pornainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti) asuu 2040 noin 353 500 asukasta: yli 30 000 asukasta ja 9% enemmän kuin nyt. Määrällisesti se on enemmän kuin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa yhteensä.

Väkiluku kasvaa kaikissa Kuuma-kunnissa, eniten radanvarsikunnissa.

Kasvu johtuu kokonaan muuttoliikkeestä ja maahanmuutosta. Luonnollinen väestönkasvu kääntyy miinukselle.

Kehyskunnat saavat muuttovoittoa pk-seudulta, mutta se kasvaa niitä nopeammin. Kehyskuntien kasvuvauhti riippuu suoraan pk-seudun kasvusta.

Merkittävin muutos on kehyskuntien harmaantuminen: eläkeikäisten (yli 64 v.) määrä kasvaa rajusti (Sipoossa lähes 90%, Järvenpäässä 75%, Tuusulassa 66%, Keravalla vain 32%). Yli 75-v. määrä kasvaa jopa 141%.

Työikäisten (15–64 v.) määrä kasvaa eniten Sipoossa ja Järvenpäässä.

Lasten (alle 15 v.) määrä kasvaa vain Sipoossa. Tuusulassa lasten määrä romahtaa viidenneksen.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut