Lapsiperheitä ja japanilaisturisteja odottaa pettymys Tove Janssonin puistossa – "Helsinki ei osaa markkinoida tätäkään asiaa"

Uspenskin katedraalin takana sijaitsevat jugend-talot ovat kiinnostava kohde Tove Janssonin (1914– 2001) ihailijoille. Luotsikatu 4:ssä sijaitsi muun muassa taiteilijan pitkäaikainen koti.

Viereisellä Satamakadulla sijaitsi taas Signora-tupakkakauppa, josta Tove Janssonin kerrotaan hakeneen lapsena tupakkaa isälleen.

Nykyään tupakkakaupan paikalla on Signora Delizia -kahvila ja herkkumyymälä. Kahvilan ikkunasta näkyy entinen Katajanokan puisto, joka nimettiin vuonna 2014 Tove Janssonin puistoksi.

Kahvilan kanta-asiakkaissa puisto herättää ristiriitaisia ajatuksia. Heidän mielestään puisto ei kunnioita riittävästi taiteilijan elämää.

– Puiston nimeäminen Tove Janssonin mukaan oli kuin pila, koska siellä ei ole mitään. Suomalaiset eivät osaa markkinoida tätäkään asiaa. Venäjältäkin olisi tulossa paljon muumeista kiinnostuneita, kahvia juova mies kertoo.

Toisen kanta-asiakkaan mielestä puisto ei kaipaa muumeja. Hänkään ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.

– Olisi suurta vääryyttä, jos Tove Janssonia tehtäisiin täällä tunnetuksi pelkästään muumit edellä. Mielestäni olisi tärkeämpää, että Katajanokalla korostettaisiin Tove Janssonin taiteilijuutta. Luotsikadulla asui hänen lisäkseen paljon muitakin taiteilijoita, kuten Hugo Simberg

Kahvilan ohi kulkee kesäisin satoja turisteja päivässä kohti Uspenskin katedraalia. Osa heistä etsii pettyneenä muumipatsasta, koska ajattelevat Tove Janssonin puistosta sellaisen löytyvän.

Katajanokalla asuva Erja Jalonen sanoo nähneensä useita kaukaa tulleita lapsiperheitä, joiden piipahdus on jäänyt hyvin pikaiseksi.

– Täällä pyörii aina valtavasti aasialaisia turisteja. Hehän ovat kovia muumifaneja. En ymmärrä, miksi Tove Janssonin puistossa ei ole mitään muumiteemaa. Olen miettineet tätä yhdessä muiden alueen vanhempien kanssa, sanoo Eerik-pojan kanssa puistossa oleva Jalonen.

Tove Janssonin puiston leikkipaikka kaipaa lähivuosina peruskorjausta. Asiasta on tehty esitys talousarvioehdotukseen. Muistomerkkiä taiteilijalle ei tällä hetkellä ole kuitenkaan tulossa.

–  Ympäristötaiteen seura mietti puistoon muistomerkkiä muutama vuosi sitten, mutta hanke kariutui. Kaupunki ei itse rahoita henkilömuistomerkkejä, kertoo projektinjohtaja Jere Saarikko kaupunkiympäristön toimialalta.

Kaupungilla on mietitty, miten Tove Janssonin elämää ja suhdetta puistoon voisi tuoda esiin ja koettavaksi nykyistä vahvemmin.

– Puisto ei kestä sellaisia vierailijamääriä kuin esimerkiksi Sibelius-monumentilla vierailee. Myöskään turistibusseille ei löydy nykyistä enempää pysäköintitilaa puiston lähistöltä. Tämä tulee ottaa huomioon kun mietitään turistien vierailukohteiden markkinointia

Signora Delizian italialaista yrittäjä Vincenzo Trunfinoa harmittaa, etteivät valtavat turistivirrat jätä Katajanokalle käytännössä yhtään rahaa. Sen sijaan turisteja satamasta tuovat linja-autot pysähtyivät sääntöjen vastaisesti.

– Olen ollut asiasta yhteydessä kaupungin viranomaisiin, mutta en saa koskaan vastausta.

Kesäisin Trunfinolla on puistossa lippakioski, jossa myydään muun muassa muumiesineitä. Hänen mukaansa kauppa ei käy, koska risteilymatkustajille on niin tiukka aikataulu, että ostoksia tehdään vain sovituissa kohteissa.

– Minun pitäisi maksaa oppaille, että he suosittelisivat kioskia turisteille. Se ei takaisi kuitenkaan kaupankäyntiä, koska monet ottavat mieluummin valokuvia, Trunfino sanoo.

Lue myös: "Tove Janssonin puistosta halutaan taiteilijaa kunnioittava elävä ulkoilmamuseo –""Siellä voisi olla vaikka maja puussa"