Ähtärin eläinpuiston pandaparille varataan tuontibambua 500–1000 kiloa viikossa.
Ähtärin alueella on kolmen vuoden ajan selvitetty Bambua pandalle -hankkeella, kasvaisiko bambu myös Suomessa, jotta pandapari saisi ainakin osan ravintonsa lähialueelta.
Selvityksen alla on bambun kasvatus Kuusiokunnissa niin pandan rehuksi kuin koristekasviksikin. Testattu on erilaisia talvisuojaustapoja ja kasvatusolosuhteita sekä kasvatusmenetelmiä.
Erilaisia bambulajeja on kaikkiaan tuhatkunta. Kuusiokunnissa koekasvatuksessa on ollut yli 20 lajia. Kolmen talven jälkeen kasvatukseen on valikoitunut kymmenkunta pakkasenkestävintä ja pandoille maistuvaa lajia. Bambu on siis Ähtärin seudulla talvehtinut onnistuneesti.
– Nyt bambun kasvatusta on testaamassa kolmisenkymmentä bambun koekasvattajaa Ähtäristä ja lähialueelta. Mukaan mahtuu edelleen uusia asiasta kiinnostuneita bambunkasvattajia, kertoo Jari Luokkakallio Bambua pandalle -hankkeesta.
Pandojen suosimat bambulajit kestävät pakkasta jopa -26 asteeseen. Suurimmat erot Aasian vuoriston ja eteläpohjalaisissa olosuhteissa ovat ilman kosteus ja lumen määrä. Ilman lumisuojaa bambun lehvästöt saattavat talvella paleltua tai kuivaa. Paksulumisina talvina matalakasvuisten bambujen kasvatus on kohtuullisen helppoa.
Bambun kasvatuksen suurimmat haasteet ovat lumettomat pakkastalvet sekä kevään kuivattavat tuulet. Haasteista huolimatta Suomessa on bambuja kasvatettu jo aiemminkin. Esimerkiksi Mustialan arboretumissa Elimäellä bambu on menestynyt jo vuosikymmeniä. Paksulumisena talvena bambut pärjäävät hyvin ja lumettomana pakkastalvena bambujen maanpäällinen osa paleltuu, mutta versoo keväällä uudestaan, mikäli juuristo on suojattu pakkaselta. Pandojen suosimat vuoribambulajit ovat matalia, puolesta metristä kolmeen metriin.
Bambujen tuotannollinen kasvatus on pitkäjänteistä toimintaa. Monivuotiset bambut istutetaan taimista ja pari ensimmäistä vuotta bambu kasvattaa juuristoaan. Korjuukypsää satoa saadaan kolmantena vuotena. Bambua lisätään kasvullisesti jakamalla. Bambuja on kasvutavaltaan kahta erilaista. Hankkeessa testataan molempia lajeja.
Hankkeen kolmen talven kokemusten mukaan matalat mätästävät lajit (Fargesiat) ovat erittäin talvenkestäviä. Fargesiat kasvavat noin 1-2 metrin korkean mätästävän kasvuston. Maavarsia tekevät lajit (Phyllostachykset) tuottavat satoa huomattavasti mätästäviä lajeja nopeammin ja enemmän, mutta niiden talvenkesto on heikompi. Phyllostachykset kasvavat noin 2-3 metrin korkuisiksi. Kasvupaikaksi soveltuu parhaiten rinne, jossa on karkea vettä läpäisevä ja mahdollisimman routimaton pohjamaa. Talveksi bambun juuristo suojataan katteella sekä lehvästö lumella tai huopamaisella pakkaspeitteellä. Bambu soveltuu myös ruukkukasvatukseen, jolloin bambuista saadaan ikivihreää näkösuojaa kesäterassille.