Tutkijoilta lohtuton ennuste 2 miljoonalle suomalaiselle – "Lisää siitepölyallergioita"

Asiantuntijoilla on allergikoille ikäviä uutisia. Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin johtaja, filosofian tohtori Kimmo Saarinen arvioi, että siitepölyallergiat ja allergisten vaivat lisääntyvät Suomessa lähivuosina. Tätä selittää vahvasti ilmastonmuutos.

– Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat suht selväpiirteisiä: Astmaatikot kärsivät pitenevistä ja pahenevista hellekausista, ja meille leviää muualta Euroopasta uusia allergiaa aiheuttavia kasveja, kuten tuoksukkeja. Siitepöly- ja ötökkäkausi aikaistuvat, pitenevät ja ehkä myös pahenevat, allergiaselvityksiä tehnyt ympäristötutkija Saarinen kuvailee.

Turun yliopiston aerobiologian yksikön erikoistutkija Anna-Mari Pessi on Saarisen kanssa samoilla linjoilla.

– Erityisesti koivun ja lepän aiheuttamat siitepölyallergiat lisääntyvät Suomessa. Uusia allergisoivia lajeja voi levitä pohjoisemmaksi: tällainen on esimerkiksi Lounais-Suomessa kukkiva pähkinäpensas, Pessi ennakoi.

– Ilmastonmuutos lisää siitepölyallergioita Pohjolassa. Eteläisemmässä Euroopassa ne voivat kuitenkin vähentyä, jos siellä on aiempaa kuivempaa ja esimerkiksi heinien siitepölykaudet heikkenevät ja lyhenevät, Pessi summaa.

Ilmaston lämpeneminen on myös keskeinen luonnon monimuotoisuutta heikentävä tekijä. Kun lajikirjo kaventuu, allergiat, astma ja joukko muita tarttumattomia kroonisia tulehdussairauksia jylläävät yhä laajemmin. Näitä sairauksia ovat muun muassa diabetes, keliakia, alzheimer, tulehdukselliset suolistosairaudet ja jotkin syöpätyypit.

Allergiat ovat yhä tavallisempia etenkin nykyaikaisen elämäntavan takia: ihmiset ovat aiempaa vähemmän tekemisissä luonnon kanssa ja herkistyvät sille tämän takia entistä enemmän.

– Lapset ovat herkempiä kuin vanhempansa, koska jälkikasvu viettää entistä vähemmän aikaa maaseudulla ja lähellä elävää luontoa.

Allergiat ovat yleistyneet vähitellen sotien jälkeisen kaupungistumisen myötä. Maatalousyhteiskunnassa ne olivat harvinaisia.

Saarinen korostaa, että allergioiden yleistymisessä on kyse suojatekijöiden romahduksesta eikä uusista riskitekijöistä, kuten saasteista tai kemikaaleista. Tämän osoittavat Suomen ja Venäjän Karjalan tutkimukset 20 vuoden ajalta. Tulosten mukaan Suomi ja Venäjä eroavat allergiatilanteen osalta yllättävän paljon, vaikka elinolot ovat periaatteessa samantyyppiset.

– Heti kun astutaan itärajan yli, allergiat lähes häviävät, Saarinen kuvaa.

Tässä on kyse suomalaisten luontosuhteen murenemisesta ja hyvinvointiyhteiskunnan keksintöjen vaikutuksista.

– Olemme menettäneet luonnolliset, ikiaikaiset suojatekijämme, joita venäläisillä on vielä turvanaan.

Yksinkertaistaen: Suomessa kaikki on liian puhdasta ja elotonta, joten allergiat pääsevät mellastamaan estoitta.

– Kaikki, mitä kosketamme, syömme ja juomme, on nyky-yhteiskunnassa läpeensä puhdasta ja tutkittua. Siksi elimistömme puolustusjärjestelmä on ihan pihalla: se ei tiedä, mikä on vaarallista ja mikä ei.

Suomessa allergiat ovat hyvin yleisiä. Allergisia on arviolta jopa kaksi miljoonaa. Allergia- ja ympäristöinstituutin tuoreimman, 2010-luvun alun kartoituksen mukaan siitepölyallergisia on 1,2 miljoonaa, koti- ja lemmikkieläinallergisia 700 000, ruoka-allergisia 600 000, lääkeallergisia 500 000 ja tuoksuherkkiä 600000.

Siitepölyallergiaa aiheutuu lehtipuista, heinistä ja pujosta. Kesä-elokuussa kukkivia, oireita tuottavia heinäkasveja on vähintään 40 lajia.

Suomen yleisin siitepölyallergia johtuu huhti-kesäkuussa kukkivasta koivusta, ja siitä kärsii yli 800 000 ihmistä.

Saarinen muistuttaa, että ilmastonmuutoksen kaikki vaikutukset ilmiöön selviävät vasta ajan kanssa, koska maapalloa pyörittävät järjestelmät ovat monimutkaisia.

– On vaikea sanoa yksityiskohtaisesti, mitkä allergiat lisääntyvät ja mitkä vähenevät. En usko, että lähivuosikymmeninä on luvassa perinpohjaisia muutoksia: tuskin kaikki ovat allergisia, Saarinen toppuuttelee.

Kimmo Saarisen mukaan ihminen voi olla allerginen mille tahansa proteiinille eli valkuaisaineelle, jonka kanssa on liian läheisessä kontaktissa.

Se, miten vahvasti on kullekin proteiinille herkistynyt, vaikuttaa oireiden vaikeusasteeseen.

– Nostetaan nyt esimerkkinä vaikkapa, että nainen voi allergisoitua ukolleen. Syynä ovat yleensä miehen iholla elävät rasvahiivat tai siemenneste, Saarinen kertoo.

Johtaja itse sanoo olevansa allerginen varsin eksoottiselle asialle, perhosille. Hän kertoo allergisoituneensa niille, kun hän tutki niitä.

– Eihän siinä ole mitään järkeä, että elimistöni varautuu perhosten hyökkäykseen, Saarinen naurahtaa.