Tuntematonta sotilasta kuvattiin sisäpihan pienois-Hollywoodissa Liisankadulla – nyt entinen unelmatehdas puretaan

Suomen oma pienois-Hollywood sijaitsi 1945–1965 Kruununhaan Liisankatu 14:n sisäpihalla sijainneilla Suomen Filmiteollisuuden studioilla. Niillä kuvattiin kohtauksia lukuisiin klassikkoelokuviin, kuten esimerkiksi Edvin LaineenTuntemattomaan sotilaaseen.

Olin tullut vauhdikkaaseen taloon."

24. huhtikuuta ilmestyvässä Unelmatehdas Liisankadulla -kirjassa kerrotaan, että Tuntemattomaan kuvattiin studioilla esimerkiksi kohtaus, jossa pappi siunaa haavoittuneita.

Studioon rakennettiin myös kokonainen metsä, jonka reunalla Rokka ampui konekiväärillä. Lunta metsään saatiin esimerkiksi naftaliinista.

Myös ohjaaja Matti Kassila (1924–2018) työskenteli Liisankadun studiolla, hän kertoo kirjassa seuraavaa:

– Olin tullut vauhdikkaaseen taloon, sen huomasi heti. Särkkä, josta olin kuullut paljon kerrottavan, ei ollut paskantärkeä. Johtaja hän kyllä oli, vieläpä äreää lajia. Täällä mentiin eikä meinattu.

Entisen studiohallinkaarevaa kattoa Liisankatu 14:n sisäpihalla. Halli oli alun perin tennishalli.

Särkällä hän tarkoittaa T.J. Särkkää, Suomen Filmiteollisuuden johtajaa, joka löysi Liisankatu 14:n sisäpihalla olleet, pommituksissa kärsineet tennishallit. Hän vuokrasi ne yhtiölle ja hallit oheistiloineen muokattiin elokuvatuotannon tarpeisiin Pohjoismaiden suurimmiksi elokuvastudioiksi.

Viikin Latokartanon päärakennus esittää savolaista pappilaa."

Kassilaa haastatteli uutuuskirjaa varten yksi sen kirjoittajista eli Minna Santakari, joka on myös Jussi-palkittu elokuvalavastaja.

– Haastattelin näyttelijöitä ja elokuvantekijöitä, Kassilan lisäksi esimerkiksi Pirkko Mannolaa, Heidi Krohnia ja Maija Karhia sekä elokuvatuotannon teknisen puolen ihmisiä, Santakari kertoo.

Kassilan lisäksi myös Karhi (1932–2018) ehti siirtyä ajasta iäisyyteen ennen kuin uutuuskirja saatiin painokoneista ulos.

Ulkotilojen toteuttaminen studiohalliin oli haastavaa myös Tuntematon sotilas -elokuvaa kuvattaessa. Unelmatehdas Liisankadulla -kirjan kuvitusta.

– Kirjan tekeminen alkoi kolmisen vuotta sitten. Olen tehnyt Kimmo Laineen kanssa aikaisemmin yhdessä kirjoja, nyt otimme mukaan myös Minnan ja Outi Hupaniitun, sanoo Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) Juha Seitajärvi

Hän on suomalaisen elokuvan tutkija, ja kirjoittanut kirjaan artikkelin elokuvien kuvauksista Helsingin eri kartanoissa.

– Helsinkiläiset kuvauspaikat esittävät elokuvissa myös muita paikkoja, esimerkiksi Viikin Latokartanon päärakennus ympäristöineen esittää Pastori Jussilainen -elokuvassa savolaista pappilaa. Herttoniemen kartano on mukana Kulkurin valssissa, Seitajärvi tietää.

Mukana on myös ainutlaatuista tietoa ja kuvamateriaalia vuonna 1958 palaneesta Laajasalon Tullisaaren eli Tuurholman kartanosta.

Valomiehet suuntaavat valonheittimiä lavasterakennelman yläpuolella Liisankadun studiohallissa. Unelmatehdas Liisankadulla -kirjan kuvitusta.

Uutuuskirjaa Seitajärvi kuvaa myös artikkelikokoelmaksi, sillä kirjaan on oman osuutensa kirjoittanut parisenkymmentä kirjoittajaa.

– Elokuviin on taltioitunut purettuja rakennuksia ja miljöitä, joita ei ole muuten taltioitu millään tavalla. Eli elokuvissa on fiktion sisällä faktaa, niistä löytää kadonneita paikkoja, Santakari vinkkaa.

Minna Santakari ja Juha Seitajärvi Suomen Filmiteollisuus Oy:n studioiden aikaan vahtimestarin koppina toimineen tilan ovella. Studioille tulevan piti ilmoittaa luukusta, millä asioilla hän liikkuu.

360-sivuinen kirjauutuus on ensimmäinen näin iso kirjahistoriikki Suomen Filmiteollisuus Oy:stä, kirjassa on runsaasti kuvia sekä isot värikuva- ja elokuvajulisteliitteet.

Liisankadun kahdesta suuresta studiohallista toinen purettiin 1960-luvulla, ja toisenkin aika on lopuillaan, sillä sen paikalle on tarkoitus rakentaa asuntoja.

SF-uutiset 3/1945 kertoi kuvaushalleista näin. Unelmatehdas Liisankadulla -kirjan kuvitusta.