Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Joka kolmas lähiöasukas kokee olevansa loukussa – haluaisi muuttaa pois asunnostaan mutta ei siihen pysty

Asumisloukku on yleinen kokemus suomalaisten lähiöasukkaiden keskuudessa, sillä noin joka kolmas asukkaista kokee olevansa asumisloukussa.

Yli puolet loukussa olijoista haluaisi muuttaa pois nykyiseltä asuinalueeltaan. Asukkaiden oman arvion mukaan loukun syy on tavallisimmin taloudellisissa tekijöissä. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Helsingin yliopiston tutkimuksesta.

Tutkimuksessa selvitettiin asumisloukun kokemusta. Kyse on tilanteesta, jossa kotitalous haluaisi muuttaa pois nykyisestä asunnosta mutta kokee syystä tai toisesta ettei siihen pysty. Tutkimuksessa havaittiin, että asumisloukku on mahdollinen terveysriski.

Asumisloukun kokemus liittyy tyypillisesti heikkoon koettuun terveyteen. Tutkijoiden mukaan kyse voi olla siitä, että loukussa oleminen aiheuttaa pitkittynyttä stressiä tilanteessa, jossa nykyinen asumisjärjestely ei vastaa kotitalouden tarpeita.

– Toisaalta kyse voi olla myös valikoitumisesta, sillä heikko terveys liittyy usein puutteellisiin taloudellisiin resursseihin, mikä voi johtaa asumisloukkuun, sanoo tutkijatohtori Teemu Kemppainen Helsingin yliopiston Kaupunkitutkimusinstituutista.

Asuinalueiden välisiä terveyseroja on tutkittu runsaasti mutta niille ei ole löydetty kattavaa selitystä. Ttutkimus tuo aiheeseen merkittävää uutta tietoa, sillä siinä havaittiin loukkukokemuksen selittävän osin näitä eroja.

Huonompiosaisen väestön alueita pidetään tyypillisesti vähemmän haluttavina asuinalueina. Näiden alueiden asukkailla on taloudellisten resurssien vuoksi vähän valinnanvaraa asuinalueen suhteen.

– Asumisloukkuun liittyvä stressikokemus on tällaisilla alueilla melko yleinen, mikä osaltaan auttaa ymmärtämään asuinalueiden välisiä terveyseroja, Kemppainen toteaa.

Tutkimus perustuu Suomen lähiöistä vuonna 2013 kerättyyn kattavaan kyselyaineistoon. Tutkimuksen otanta-aineistoon valittiin 71 lähiötä koko maasta. Tutkimus on julkaistu Urban Studies -lehdessä.