Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Täällä asuvat Helsingin onnellisimmat ihmiset – Jakomäessä ollaan onnellisempia kuin Marjaniemessä

Meren rannalla omassa rauhassa asuminen näyttäisi nostavan onnellisuusastetta, ainakin jos on uskominen HSL:n tuoretta asiakastutkimusta.

Kyselyn mukaan Jollaksessa asuvat ovat Helsingin onnellisinta väkeä, sillä asteikolla 1–10, jollaslaiset kertovat onnellisuutensa olevan 8,69.

Vastaajia oli maaliskuun aikana HSL-alueella yli 22 000, kaikkiaan kysely lähti asiakasrekisterin perusteella 250 000 ihmiselle.

Myös Espoon Suvisaaristossa elämä näyttää valoisaa puoltaan, kyselyn mukaan onnellisuusaste on siellä 8,57.

Toisaalta meren läheisyys ei ole mikään automaatti, sillä Marjaniemessä onnellisuusaste on 7,64 ja esimerkiksi Jakomäki–Alppikylässä 7,86.

Helsingissä onnellisuusaste on korkea myös esimerkiksi Lauttasaaren Vattuniemessä (8,36), Kaivopuistossa (8,36), Östersundomissa (8,36) ja Kaartinkaupungissa keskustassa (8,29).

Koskelassa (7,43) ja Pihlajamäessä (7,58) elämä tuntuu vähemmän onnelliselta kuin keskimäärin.

Heikoin onnellisuusaste 7,17 löytyy postinumeroalueelta 00880, mutta koska kyse on Herttoniemen teollisuusalueesta, vastaajia oli vain muutama, eikä suuria johtopäätöksiä kannata vetää. Esimerkiksi vieressä Herttoniemessä koettu onnellisuus on kahdeksikon paremmalla puolella (8,04).

Helsingin kaikkien postinumeroalueiden onnellisuuskeskiarvo kyselyssä oli 7,96.

HSL:n kyselyssä kysyttiin myös tyytyväisyyttä elämään, mikä oli tyypillisesti hivenen alempi kuin onnellisuus. Lisäksi kysyttiin fyysistä terveyttä sekä omaa koettua terveydentilaa, jotka molemmat korreloivat onnellisuuden kanssa, eli alueilla, joissa sairastavuus on vähäisempää, ollaan yleensä myös onnellisempia.

Miksi sitten HSL:n asiakaskyselyssä kysytään liikkumistapojen lisäksi myös onnellisuutta ja tyytyväisyyttä? Asiakkuuspäällikkö Laura Sundell vastaa, että koetun hyvinvoinnin ja liikkumisen sekä esimerkiksi joukkoliikenteen käytön yhteyttä halutaan kartoittaa.

– Vielä ei ole tehdyissä analyyseissä suoraan pystytty löytämään yhteyttä, että esimerkiksi aktiivinen joukkoliikenteen käyttö lisäisi onnellisuutta, Sundell kertoo.