PUISTO Kaisaniemen kentälle suunnitellaan yhä suurempia yleisötapahtumia. Autoliikenteen pääsyä puistoon rajoitetaan nykyisestä.
Kaisaniemenpuistosta aiotaan kehittää vehreä ja tapahtumarikas kaupunkilaisten olohuone. Puistoa on muutettu vaiheittain sen 200-vuotisen historian aikana, mutta se kaipaa kaupungin mukaan kokonaisvaltaista perusparannusta.
Painopisteet ovat liikenteen järjestelyissä, puistorakenteiden kunnostamisessa ja toimintojen jäsentelyssä.
Puiston kulttuuri- ja maisemahistorialliset arvot otetaan kunnostuksessa huomioon. Keskeistä on myös puiston arvokkaan kasvillisuuden uudistaminen.
Kaisaniemenpuistosta on laadittu lukuisia selvityksiä ja suunnitelmia viimeisten 20 vuoden aikana. Puiston kehittämisideoita haettiin asemakaavaa laadittaessa maisema-arkkitehtuurikilpailulla vuosina 2000−2001, mutta voittajaehdotusten mukaisia suunnitelmia ei ole toteutettu.
Yleisenä tavoitteena on puiston jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien parantaminen ja selkeyttäminen. Puistoalueen sisäistä reitistöä kehitetään täydentämään baanaverkkoa.
Puistossa kehitettävät reitit ovat pääasiassa nykyisiä puistoraitteja ja ajoratoja, jotka muutetaan jalankulun ja pyöräliikenteen käyttöön. Poikkeuksena tästä Kaisaniemen kentän pohjoislaitaan linjataan uusi yhteys Kaisaniemen puistokujalta Kaisaniemenrantaan.
Lisäksi tavoitteena on moottoriajoneuvoliikenteen rajaaminen ainoastaan Kaisaniemenranta-kadulle.
Autoliikenne ja pysäköinti sallitaan vain Kaisaniemenrannassa.
Kaisaniemen puistokujalle ei sallita ajoliikennettä tai pysäköintiä lukuun ottamatta Kaisaniemen kentän huoltoajoa. Puistokujaa kehitetään jalankulun ja pyöräliikenteen reittinä ja osana pohjoista baanayhteyttä.
Kaisaniemen kentän luoteislaitaa pitkin linjataan uusi puistoraitti täydentämään pyöräily-yhteyttä Kaisaniemen puistokujan ja Kaisaniemenrannan välillä. Tapahtumakentän huoltoajo hoidetaan kentän lounaisosasta Kaisaniemen puistokujalta.
Omaleimaisen muotoinen Kaisaniemen kenttä oli pitkään Helsingin ensimmäinen ja ainoa urheilukenttä, jota on käytetty myös erilaisten kansanjuhlien pitopaikkana. Kentälle tullaan jatkossa osoittamaan yhä suurempia yleisötapahtumia.
Pienempiä toiminnallisia alueita keskitetään Svante Olssonin puistokujan suuntaiselle tapahtuma-akselille. Kasvitieteellisen puutarhan uuden eteläisen portin yhteyteen, nykyisten tenniskenttien paikalle, suunnitellaan sisäänkäyntiaukio.
Kaisaniemenpuiston hajanaiset leikkialueet keskitetään yhdeksi leikkipaikaksi Kasvitieteellisen puutarhan eteläisen portin yhteyteen. Tenniskentät siirretään nykyisen koulupaviljongin paikalle.
Lähiliikuntapaikan sijoittamista tutkitaan Kaisaniemen kentän pohjoispuolelle.
Puiston rakenteissa merkittävimpinä toimenpiteinä uusitaan Kaisaniemenrannan huonokuntoinen rantamuuri sekä kasvatetaan rannan vesisyvyyttä veneliikenteelle. Lisäksi kunnostetaan puiston sydämessä oleva vaurioitunut vesiallas.
Puiston käytettävyyttä ja turvallisuutta parannetaan uusimalla valaistus koko puistoon. Valaistuksen tavoitteena on luoda historialliseen ympäristöön sopiva yhtenäinen kokonaisuus, joka parantaa näkyvyyttä reiteillä ja toiminnallisissa kohteissa sekä korostaa puiston historiallisia erityispiirteitä, kuten vesiallasta ja veistoksia.
Kaisaniemenpuisto on historiallisesti ollut luonteeltaan puustoinen puisto. Merkittäviä ovat varsinkin Kaisaniemenrannan ja puiston sisäosien puurivit ja -kujanteet. Vanhaa puustoa pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon.
Nykyään puiston ilme on kuitenkin paikoin huonokuntoinen ja vaatii kasvillisuuden osittaista uusimista sekä täydentämistä puuston, pensaiden ja nurmipintojen osalta.
Puiston kunnostamisen on arvioitu maksavan yhteensä 21−23 miljoonaa euroa, josta rantamuurin uusiminen ja rannan kunnostaminen vievät suuren osan. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee puistosuunnitelman lähtökohtia tiistain kokouksessaan.