Tukiryhmän vetäjä: Narsistia ei heti tunnista parisuhteessa, kun rakastutaan silmittömästi – "Voimakkaimmat ja röyhkeimmät selviävät"

"Menin 20-vuotiaana naimisiin erittäin hurmaavan miehen kanssa, joka jo seurusteluaikana alkoi olla alistava. En saanut käydä edes lähikaupassa. Mukana oli alkoholi ja väkivalta. Kaiken piti mennä niin kuin hän tahtoi. Kotielämä oli kamalaa."

Näin kuvaillaan kokemuksia Brita JokisenNarsisti keskellämme -kirjassa.

Mervi Hardénilla on omakohtaisia kokemuksia aiheesta. Siksi hän on lukenut kasapäin kirjoja narsistisesta aihepiiristä ja hakenut apua vertaistuesta.

– Selvisin vertaistuen avulla omasta vaikeasta eroprosessista itsenäiseen elämään. Liitossani olin hyvin rakastunut mieheeni ja uskoin kaiken vielä kääntyvän parhain päin. Lopulta tajusin, ettei muutosta parempaan ole odotettavissa. Lakkasin selittelemästä asioita ja puolustelemasta mieheni tekoja itselleni ja läheisilleni. Silloin ymmärsin hakea apua terapiasta ja muilta ihmisiltä.

Nykyisin eläkkeellä Mervi Hardén vetää Narsistien uhrien tuki ry:n vertaistukiryhmää. Ryhmässä on 5–10 henkilöä, iältään 20–70-vuotiaita.

Vapaaehtoisryhmiä toimii Suomessa 25 paikkakunnalla. Hardén on myös opiskellut Ben Furmanin ratkaisukeskeisen terapian, opettaa aromaterapiaa ja on kouluttautunut saattohoidon tukihenkilöksi.

Hyvin tyypillisesti parisuhteessa luonnehäiriöt eivät paljastu heti.

– Kun suhde alkaa, se on liian hyvää ollakseen totta. On todella upeata, ja pariin rakastutaan silmittömästi. Usein kyseessä on karismaattinen persoona. Sitten alkaa arki, joka ei olekaan enää auvoista. Siinä joutuu kantamaan sen narsistisesti häiriintyneen henkilön pahaa oloa, Hardén kuvailee.

– Usein narsistinen henkilö pyrkii saamaan uhrin valtaansa. Silloin toisen persoonallisuus alkaa hajota, jos viestintä on hyvin ristiriitaista. Tulee pahaa haukkumista ja mitätöintiä, sitten taas on hyviä hetkiä. Uhri ei oikein tiedosta, onko asiat huonosti vai ei. Yleensä uhri alkaa hakea syytä itsestään, miten toimii väärin, kun tulee hankala kausi ja raivon puuskat. Menee vuosia, raivokohtauksia tulee. Sellaisesta suhteesta on vaikea päästä eroon.

Parisuhteissa hankalimmat tilanteet ovat niitä, jossa on lapsia mukana.

Yhteisiä lapsia saatetaan käyttää raa`asti hyväksi toisen kiusaamisessa.

Nyt ryhmässä olevilla ei ole lapsia.

Vertaisryhmissä on enemmän naisia kuin miehiä. Narsistiset luonteenpiirteitä voi silti olla yhtä hyvin miehillä kuin naisilla.

Yhteistä parisuhteessa on, että narsistinen persoona pyrkii hallitsemaan ja alistamaan kumppaniaan. Hän mielellään manipuloi taitavasti muita ihmisiä, saaden heidät toimimaan mielensä mukaan.

– Kilpailuyhteiskunta lisää narsistisia piirteitä ihmisissä. Reality-sarjoissa näemme, miten voimakkaimmat ja röyhkeimmät selviävät, Hardén toteaa.

Narsismi on Hardénin mukaan koko länsimaista kulttuuria riivaava ongelma. Esimerkkejä löytyy nykyisestä työelämästä, jossa voidaan edellyttää kunnianhimoa ja voiton tavoittelua. Narsistien uhrien vertaisryhmässä myös niitä, joita on satuttanut esimiehen narsistinen käyttäytyminen.

–  Johtaja voi asemassaan kerätä ympärilleen ”hovin”, joka ihailee johtajaa, ja johon kuuluville hän antaa pieniä etuja ja parempia töitä.

Työpaikalla ristiriidan syntyessä voi hovikin alkaa ”nokkia” valittajaa tai valittajia. Valittajia alkaa pelokkaana siirtyä hovin puolelle, koska he pelkäävät joutuvansa syrjityksi.

Narsistiseen persoonallisuuteen kuuluu usein se, että henkilö osaa myös käyttäytyä vakuuttavasti ja hyvin, Hardén sanoo.

– Työsuojeluviranomaisille johtaja voi olla hyvin ystävällinen ja kertoa että on tehnyt kaikkensa. Johtaja voi todeta, että työntekijällä on henkisiä ongelmia ja että hänen kanssaan on vaikea työskennellä, ja hän on koittanut jakaa siksi ”helpottavia töitä”. Näin tehdään idiootti tästä työpaikkakiusatusta. Hänelle laitetaan helpot hommat, jotka eivät ole ehkä hänen koulutustaan vastaavaa. Lisäksi voidaan jopa fyysisesti eristää, eri huoneeseen, Hardén kuvailee.

Vertaisryhmässä työpaikkakiusatut ovat saaneet ainakin tukea omaan asiaansa, vaikka lopputulos on vaihdellut.

– Yksi jatkoi työpaikassaan ja on kertonut saaneensa voimaa taistella enemmän. Varmaan on yrityksessä tapahtunut myös henkilöstömuutoksia, joka jo helpottaa tilannetta.

On myös oikeuteen menneitä tilanteita. Aika usein henkilö lähtee työpaikasta, ja ottaa uuden suunnan elämälleen.

Hardénin mielestä vertaistukijana toimiminen ei ole rankkaa.

– Ainoastaan sen voi kokea raskaaksi, miten ihmiset kertaavat tarinaansa yhä uudelleen sen sijaan, että miettisivät, mitä tästä on opittu ja miten jatkaa eteenpäin.

– Lähden aina siitä, mitä kukin itse voi tehdä. Ketään muutahan emme voi muuttaa, mutta omille asioille voimme jotain tehdä. Aina on jokin valinnan mahdollisuus.

Portaat toipumiseen

1. Tilanteen tunnistaminen.

2. Salailusta ja häpeästä irtaantuminen. Kenelle tahansa voi käydä näin.

3. Viha, kiukku ja syyllistäminen.

4. Irtiotto. Mikään ei muutu, ellei itse irtaannu asiasta.

5. Omien tarpeiden tunnistaminen. Vasta nyt on voimia miettiä, mitä omalta elämältään haluaa.

6. Vihasta ja murehtimisesta luopuminen.

7. Oman elämän suunnittelu ja tavoitteet.

8. Omien rajojen tunnistaminen. Mitä haluan ja mitä en hyväksy.

9. Vastuun ottaminen omasta hyvinvoinnista.

10. Voimaantuminen.

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut