Tapanilan aseman ylittävä silta on todennäköisesti saamassa korkeammat kaiteet sillan molemmin puolin.
Surullisen kuuluisa silta ja sen kaiteet ovat olleet Tapanilassa jo vuosia puheenaiheena.
Korotetuista kaiteista tehtiin viime vuoden lopussa ehdotus OmaStadi.hel.fi:hin, jonne kerätään ideoita siitä, mihin osallistuvan budjetoinnin rahat vuosittain käytetään.
– Asia tuotiin minulle syksyllä kommentoitavaksi. Puolsin ehdotusta. Jos näillä toimenpiteillä pystyy jonkun ihmisen hengen pelastamaan, niin kannattaa se toteuttaa. Toimenpiteiden vaikuttavuuteen en osaa ottaa kantaa, sanoo Eero Sihvonen, joka vastaa kaupungin kontolla olevien siltojen ylläpidosta.
Silta on erityisen vaarallinen runsaslumisina talvina, sillä siltaa vasteen pakkautunut lumi yltää lähes samalle korkeudelle kaiteiden reunojen kanssa. Alapuolella kulkevat junakiskot. Pudotusta sillan lipalta on useita metrejä.
Kaupunki on tehostanut lumenpoistoa sillalla.
Siltaan ja juna-aseman ympäristöönliittyy useita traagisia tapahtumiavuosien varrelta. Sihvonen puhuu jopa raiteille hyppäämisen "buumista".
Lähialueen asukkaissa silta herättää ristiriitaisia ajatuksia.
– Tästä on puhuttu jo vuosia eli niin pitkään kuin olen täällä asunut, sanoo 15 vuotta sitten Tapanilaan muuttanut Sanna Salo
– Aina kun joku on tullut sieltä alas, tästä puhutaan, toteaa Salon seurassa oleva Laura
Korkeampi kaide on naisten mukaan sinänsä hyvä ajatus, mutta sillä ei pelkästään voida ehkäistä itsemurhia. Asiaan pitäisi puuttua nuorisotyötä lisäämällä ja tunnistamalla riskiryhmään kuuluvia.
LapsiasiavaltuutettuTuomas Kurttila nosti äskettäin puheenaiheeksi etenkin nuorten itsemurhien yleisyyden Suomessa ja vaati toimia viranomaisilta ja hallitukselta.
Vuonna 2017 noin joka toinen viikko alle 18-vuotias teki Suomessa itsemurhan. Luku on korkein koko 2000-luvun tarkastelujaksolla.
4
