Elokuva-arvio: Happy Death Day 2U on järkyttävän huono kauhuelokuva, mutta sille on luultavasti kysyntää

toimitus

Komedia Päiväni Murmelina (1993) muistetaan paitsi Bill Murrayn hykerryttävästä roolisuorituksesta myös ovelasta juonesta, joka perustuu siihen, että päähenkilö on jäänyt jumiin aikaluuppiin.

Murrayn esittämä arkeensa tympääntynyt uutisankkuri herää yhä uudelleen samaan päivään. Ideaa oli nähty elokuvissa aiemminkin, mutta hittielokuva Päiväni Murmelina popularisoi sen.

Sittemmin moista deja vu -rakennetta on kierrätetty lukuisissa sarjoissa ja elokuvissa. Parhaillaan Netflixissä on nähtävillä Juhlat-sarja, jossa päähenkilö elää yhä uudelleen painajaismaista synttärijuhlaansa.

Happy Death Day (2017) ja jatko-osa Happy Death Day 2U perustuvat niin ikään aikalimboon. Ja koska kyse on slasher-elokuvista, ikuinen oravanpyörä hyrrää viikatemiehen kämmenellä.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Jessica Rothen näyttelemä college-opiskelija Tree joutuu jälleen elämään läpi kuolinpäivänsä ja pakenemaan paniikissa veitsimurhaajaa, jonka kasvoja peittää hyytävä vauvanaamio.

Elokuva on järkyttävän huono, mutta sille on luultavasti kysyntää. Ensimmäinen osa tehtiin alle viiden miljoonan dollarin budjetilla, ja se tuotti maailmanlaajuisesti yli sata miljoona.

Hiuksenohuet, hölmöt hahmot ovat karkeasti luonnosteltuja karikatyyrejä, joiden henkiin jäämistä on yhdentekevää jännittää.

Tyylilaji heittelehtii irrationaalisesti kauhusta puskafarssiin. Slasher-elokuvien perusjuttu, eli yleisön ahdistelu piinalla, paniikilla ja silpomisella, on sössitty kömpelöllä kohkaamisella.

Kirjoittaja: Jarno Lindemark

Arvio: 1/5