Kolmannes vangeista vapautuu kodittomana – "Ongelmana on, että vangit elävät vankilassa päivä kerrallaan"

Yleinen asunnottomuus Suomessa on vähentynyt, mutta vapautuvien vankien ei. Vangeista keskimäärin joka kolmas vapautuu asunnottomana.

Keravalle vapautuu vuosittain kolmisenkymmentä vankia, joista kymmenkunta asunnottomana. ARA:n tilaston mukaan Keravalla on kaikkiaan noin 60 asunnotonta.

Nikkarinkruunussa työskentelevä asumisneuvoja Paula Arvelin asutti edellisessä työssään vapautuvia vankeja.

Vankien kanssa tehdään hyvissä ajoin suunnitelma vapautumisesta ja motivoidaan heitä hakemaan asuntoja.

– Ongelmana on, että vangit elävät vankilassa päivä kerrallaan. On ehkä helpompaa kestää vankeusaika, kun ei ajattele, mitä tapahtuu vapautumisen jälkeen, hän sanoo.

Vapautumiseen herätään muutamia päiviä ennen vankeusajan päättymistä, jolloin on jo myöhäistä löytää asuntoa.

– Näkisin, että tämä on suurin syy siihen, miksi vapautuvat vangit eivät löydä asuntoa.

Arvelinin mukaan vangit tarvitsisivat asumisen aluksi sosiaaliohjausta, jotta asuminen lähtisi sujumaan. Vapautuvien vankien on mahdollista saada tukea sosiaalitoimesta, vankilasta ja järjestöiltä.

Lähes 90 prosentilla vangeista on päihdeongelma, jolloin kaikki normaalit asumiseen liittyvät rutiinit ovat jääneet vieraiksi.

– Vuokranantajan olisi turvallisempaa tarjota asuntoa, mikäli tietäisi, että henkilö saa tukea tällaisissa asioissa. Myös välitystili vuokranmaksun varmistamiseksi voisi tulla kyseeseen.

Kriminaalihuollon tukisäätiön toimitusjohtaja Sanna Sunikan mukaan avolaitoksista käsin on helpompi valmistella vapautumiseen liittyviä asioita kuten asunnon hankkimista.

Tutkimusten mukaan asunnottomuus lisää uusintarikollisuutta. Asunnottomana vapautuva saattaa joutua vuosikausiksi toistuvien vankilatuomioiden ja asunnottomuuden kierteeseen,

Asumisen haasteena monilla paikkakunnilla on sekin, ettei kohtuuhintaisia asuntoja ole riittävästi.

– Monissa kaupungeissa asuminen on kallista, eivätkä Kelan myöntämät asumisen tuet riitä kattamaan asumisen kustannuksia. Maksuhäiriömerkinnät puolestaan vievät mahdollisuuden saada asunto vapailta vuokramarkkinoilta, kertoo Kriminaalihuollon tukisäätiössä asumispalvelukoordinaattorina työskentelevä Mia Juselius

Asteittaisesta ja koevapauden kautta vapautumisesta on hyviä kokemuksia. Silloin sopeutuminen siviilielämään tapahtuu vähitellen ja siihen saa tukea.

Usein rikostaustaiset asiakkaat tarvitsevat tukea päihde- ja mielenterveysongelmiin, asunnon siisteyden ja hygienian ylläpitoon, vuokranmaksusta huolehtimiseen ja naapureille aiheutettujen häiriöiden välttämiseen.

Vapautuva haluaa yleensä laittaa elämänsä kuntoon kertaheitolla. Tällöin työntekijän on hyvä palauttaa asiakas maan pinnalle ja ohjata kohti realistisia tavoitteita.

Verkkopankkitunnukset puuttuvat

Monelta vapautuvalta vangilta puuttuvat verkkopankkitunnukset, joita tarvitaan sähköisessä asioinnissa.

Monelta puuttuu myös henkilöllisyystodistus.

Tällöin siviilielämän asioiden hoitaminen on vaikeaa tai mahdotonta.

Vankilasta vapautuva voi kokea asioiden hoitamisen siviilissä monimutkaiseksi, jolloin siviiliin paluu voi olla pelottavaa.

Uudellamaalla vapautui vuonna 2017 runsaat 1 400 vankia.

Koko maassa vapautuu vankilasta vuosittain noin 5 500 ihmistä.

Lähde: Kriminaalihuollon tukisäätiö

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut