Hoivakotien skandaali nosti esiin "haamuhoitajat" – johtaja kertoo nyt, miten keplottelijat käräytetään

Hoivaskandaalin myötä Suomessa on viime päivinä puhuttu paljon "haamuhoitajista" eli työvuorolistoille ilmestyneistä hoitajista, joita ei todellisuudessa ole olemassakaan. Asiasta ovat pitäneet ääntä muun muassa alan ammattiliitot.

Palvelujohtaja Erja Pentin mukaan hoivakodit eivät voi käyttää haamuhoitajia ilman että siitä jäisi lopulta kiinni.

Hoivakoteja valvotaan tarkastuskäynneillä, joita tehdään kerran vuodessa ja ennakkoon ilmoittaen.

Jos ongelmia tai ilmoituksia jostakin hoivakodista tulee tietoon, valvontakäyntejä tehdään tihennetysti, ja sovitaan aikaraja, jolloin asia pitää saada kuntoon.

Mutta voiko haamuhoitajiin puuttua ennakkoon sovituilla valvontakäynneillä? Pentin mukaan kyllä voi.

– Katsotaan muun muassa työvuorosuunnittelua taaksepäin. Niitä ei pysty manipuloimaan, hän sanoo Aamupostille.

– Jokainen työntekijähän korjaa omalta osaltaan toteutuneet työvuoronsa listaan ennen kuin tiedot lähtevät palkanmaksuun. Se lista näyttää toteutuneen työn ihan sotu-tasolla. Ei sinne voi työntää ihmisiä arvaus-sotuilla, kun raha lähtee liikkeelle.

Pentin mukaan haamuhoitajailmiössä kyse on myös huijaamisesta ammattikuntarakenteessa: hoitamassa on muita kuin lähihoitajia tai sairaanhoitajia.

Pentin mukaan tarvittaessa katsotaan palkka-ajosta, kuinka monta henkilöä vuorossa on todellisuudessa ollut.

– Ei siihen asti onneksi tarvitse usein mennä. Mutta työvuorojen suunnitteluvaiheessahan sinne seinälle on helppo laittaa mitä tahansa.

Yllätyskäynnit ovat menettäneet merkitystään valvonnassa.

– Sellainen neuvostoliittomainen kyttäys ei rakenna mitään ja voi myös vaikuttaa heikentävästi hoidettaviin, Keski-Uudellamaalla hoivapalveluja ostavan Keusoten palvelujohtaja sanoo.

Pentin näkemyksistä kertoi ensin Aamuposti.