Etkö ymmärrä ironiaa, terve aikuinen? – Suomalaistutkimus paljastaa, mistä erot ihmisten välillä voivat johtua

Henri Olkoniemi Turun yliopisto

Tomi Kangasniemi

Työmuistin kapasiteetti ja kyky havaita tunteita ovat terveillä aikuisilla yhteydessä ironian merkitysten ymmärtämiseen, osoittaa Henri Olkoniemen Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että ironisen kommentin ymmärtäminen on haastavampaa kuin esimerkiksi metaforan merkityksen tulkitseminen.

Kohtaamme arjessamme ironiaa päivittäin esimerkiksi televisiosarjoissa, elokuvissa ja sosiaalisessa mediassa. Ironisten kommenttien merkityksen tulkitseminen voi kuitenkin olla välillä haastavaa, mikä saattaa aiheuttaa kiusallisia tilanteita ja kauaskantoisiakin seurauksia.

– Perinteisesti ironian ymmärtämisessä on ajateltu olevan puutteita vain lapsilla sekä tietyissä neurologisissa ja psykiatrisissa häiriöissä. Vast'ikään on kuitenkin kiinnostuttu myös terveiden aikuisten eroista ironian ymmärtämisessä, kertoo Olkoniemi.

Olkoniemi osoittaa väitöstutkimuksessaan, että työmuistin kapasiteetti on yhteydessä ironian käsittelyyn.

– Sellaiset lukijat, joilla on korkea työmuistin kapasiteetti, aloittavat ironisen kommentin merkityksen ratkaisemisen varhaisemmassa vaiheessa kuin muut. Nykytietämyksen valossa tämän voidaan ajatella johtuvan heidän kyvystään ohjata tarkkaavaisuuttaan tehokkaammin ironian ratkaisemisen kannalta olennaisiin vihjeisiin, Olkoniemi kertoo.

Ironian prosessointiin vaikuttavat myös ihmisten väliset yksilölliset erot heidän kyvyissään havaita tunteita.

– Väitöstutkimuksessani käyttämäni materiaalit olivat pääasiassa sarkastisia kommentteja. Sarkasmi on ironian alamuoto, jota tyypillisesti käytetään loukkaamaan toista henkilöä. Tällöin sarkasmissa on selkeä emotionaalinen viesti ja tarkoitus, Olkoniemi avaa.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että lukijat, joilla on heikompi kyky havaita tunteita, tarvitsivat enemmän aikaa ironiaa sisältävien tekstien lukemiseen.

– Tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, että sarkastisen kommentin emotionaalinen viesti toimisi lisävihjeenä sarkasmista, joka auttaisi oikean tulkinnan muodostamisessa. Mikäli emotionaalisen viestin havaitsemisessa on haasteita, näyttäisi sarkastisen tulkinnan muodostaminen vaativan enemmän aikaa, Olkoniemi toteaa.

Olkoniemen väitöstutkimus osoitti, että ironisen kommentin merkityksen ratkaiseminen vaatii enemmän aikaa, kuin vastaavan kirjaimmellisen kommentin ymmärtäminen.

– Ironiaa luonnehtii ristiriita sanotun ja tarkoitetun välillä. Esimerkiksi jos ulkona sataa räntää vaakasuoraan, voit todeta yhteistä lenkkiä ehdottaneelle ystävällesi, että ulkona on loistava lenkkeilykeli. Tässä tapauksessa tarkoitat tietysti päinvastaista. Tämän ristiriidan ratkaiseminen vaatii ystävältäsi enemmän työtä kuin sen, että toteaisit suoraan, että ulkona on mielestäsi liian kurja keli lenkkeilyyn, Olkoniemi kuvaa.

Väitöskirjan tulokset osoittivat, että ironisen kommentin merkityksen ratkaiseminen eroaa muista kuvaannollisen kielen muodoista. Ironian tulkitseminen on haastavampaa kuin esimerkiksi metaforien merkityksen ymmärtäminen.

PsM Henri Olkoniemen väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 25. tammikuuta.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut