Sali on Marmoripalatsin vaikuttavin tila tummine väreineen ja raskaine kattokruunuineen. Sali suunniteltiin rakennuttajan taidekokoelmille. Jenna Kiukkonen testaa kirjastoon vieviä ovia. Johanna Erjonsalo
Katso isompi kuvaMarmoripalatsi on sijaintinsa puolesta Kaivopuiston portinvartija. Johanna Erjonsalo
Katso isompi kuvaTornihuoneesta on näkymät niin merelle kuin kaupungin kattojen yli. Marmoripalatsin myynnistä vastaavat Jenna Kiukkonen ja Sirpa Rouhiainen. Johanna Erjonsalo
Katso isompi kuvaTyöhuoneen nurkkauksessa on näyttävä takka, jonka kupu on luultavasti kupariseppä Eric O. Ehrströmin takoma. Sirpa Rouhiainen aistii talon tunnelmaa. Johanna Erjonsalo
Katso isompi kuvaTurkkilaisen huoneen seinäpaperi imitoi kultanahkatapettia. Johanna Erjonsalo
Katso isompi kuvaAugust Kierknerin toisen kerroksen työhuone, jota hän ei koskaan ehtinyt käyttää. Sen sijaan siellä käytiin myöhemmin oikeutta asekätkennästä. Johanna Erjonsalo
Katso isompi kuvaSalissa on näyttävä takkaseinä, jonka reliefi on kuvanveistäjä Gunnar Finnen käsialaa. Varsinainen takka poistettiin 1950-luvulla, kun paikalle piti puhkaista ovi. Sirpa Rouhiainen tutkailee vaikuttavia mittasuhteita. Johanna Erjonsalo
Katso isompi kuvaJulkisivun vaaleanharmaa marmori on kotimaista Förbyn marmoria Lounais-Suomesta. Se on kestänyt seinässä jo sata vuotta. Johanna Erjonsalo
Katso isompi kuvaSirpa Rouhiainen toivoo, että Kaivopuiston kaunotar kävisi pian kaupaksi. Johanna Erjonsalo
MILJOONALUKAALI Seitsemän vuoden odottelu on nöyrryttänyt valtiota: ”Tarjouksia vastaanotetaan.”
Jukka Hämäläinen
| Päivitetty
”Erikoislaatuinen ilmapiiri”, totesi Helmi Krohn Aamu-lehden jutussa 1927 kuvaillessaan Helsingin Kaivopuistoon rakennetun Marmoripalatsin sisätiloja.
Eteinen, aula, valtava sali ja siitä nouseva portaikko on paneloitu tummalla puulla.
Kaikkialla on koristeleikkauksia.
Arkkitehti Eliel Saarisen piirtämä rakennus poikkeaa kaikesta ennen näkemästäni. Se muistuttaa etäisesti Saarisen sellaisia monumentaalisia rakennuksia kuin Joensuun kaupungintalo ja Helsingin rautatieasema.
Salin katosta roikkuu kaksi raskasta kattokruunua ison tutin muotoisine lamppuineen. Hulppeassa portaikossa on niin sanottu turkkilainen huone, joka avautuu parvekkeena saliin.
Kultanahkatapettijäljitelmä ja Gunnar Finnen pylväisiin kaivertamat ihmishahmot tekevät vaikutuksen.
Itämainen huone lienee toteutettu sen muistoksi, että rakennuttaja, ruukinpatruuna August Keirkner asui nuorempana Azerbaizanissa.
Ruotsalaissyntyinen Keirkner muutti Suomeen vuonna 1881. Hän rikastui myymällä omistamansa Kolhon sahan ja Inhan tehtaat.
Marmoripalatsin hän rakennutti vuonna 1918 kodikseen ja taidekokoelmansa sijoituspaikaksi. Taidetta oli etenkin salissa, jonka lattialla lekotteli myös karhuntaljoja.
Tornihuoneeseen vei yksityistaloissa harvinainen hissi. Makuuhuoneiden yhteydessä oli tilavat vaatehuoneet ja peseytymiseen kahdeksankulmainen kylpyhuone.
Harmi ettei August ehtinyt asua talossa, sillä hän kuoli, kun sisustusta viimeisteltiin. Palatsia asumaan jäi leski Lydia Keirkner sisarensa ja perheen sihteerin kanssa.
1990-luvun alussa palatsista kaavailtiin Viron suurlähetystöä, koska Suomi oli ehtinyt myydä alkuperäisen Bulgarialle. Lopulta Bulgaria suostui luopumaan siitä.
Oikeustaloksi muutetussa Marmoripalatsissa toimi viimeksi työtuomioistuin. Sen muutettua pois talo on ollut tyhjillään. Senaatti-kiinteistöt on yrittänyt myydä sitä vuodesta 2012. Ostajakandidaatteja on ollut, mutta osan on säikäyttänyt pois Marmoripalatsin myyntihinta.
– Naapurissa on myyty pienempi talo 13 miljoonalla. Meidän on vaikea mennä sen alle, sanoi Senaatin myyntipäällikkö vuonna 2015.
Nyt ääni kellossa on toinen, vaikka valtion omaisuutta myydessä kaupat pitääkin tehdä markkinahintaan.
– Otamme tarjouksia vastaan, myyntipäällikkö Jenna Kiukkonen sanoo.
– Ei ole kenenkään etu, että talo on tyhjillään, kollega Sirpa Rouhiainen säestää.
Senaatti on teettänyt ostajien avuksi suunnitelmia, joilla suojeltu 1 412 -neliöinen Marmoripalatsi voitaisiin muuttaa useammaksi asunnoksi, toimistoiksi, näyttelytiloiksi tai näiden yhdistelmäksi.
9
