Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Helsingin Uutisten vaalikone on nyt auki – löydä oma ehdokkaasi

MILJOONALUKAALI Seitsemän vuoden odottelu on nöyrryttänyt valtiota: ”Tarjouksia vastaanotetaan.”

”Erikoislaatuinen ilmapiiri”, totesi Helmi Krohn Aamu-lehden jutussa 1927 kuvaillessaan Helsingin Kaivopuistoon rakennetun Marmoripalatsin sisätiloja.

Eteinen, aula, valtava sali ja siitä nouseva portaikko on paneloitu tummalla puulla.

Kaikkialla on koristeleikkauksia.

Arkkitehti Eliel Saarisen piirtämä rakennus poikkeaa kaikesta ennen näkemästäni. Se muistuttaa etäisesti Saarisen sellaisia monumentaalisia rakennuksia kuin Joensuun kaupungintalo ja Helsingin rautatieasema.

Salin katosta roikkuu kaksi raskasta kattokruunua ison tutin muotoisine lamppuineen. Hulppeassa portaikossa on niin sanottu turkkilainen huone, joka avautuu parvekkeena saliin.

Kultanahkatapettijäljitelmä ja Gunnar Finnen pylväisiin kaivertamat ihmishahmot tekevät vaikutuksen.

Itämainen huone lienee toteutettu sen muistoksi, että rakennuttaja, ruukinpatruuna August Keirkner asui nuorempana Azerbaizanissa.

Ruotsalaissyntyinen Keirkner muutti Suomeen vuonna 1881. Hän rikastui myymällä omistamansa Kolhon sahan ja Inhan tehtaat.

Marmoripalatsin hän rakennutti vuonna 1918 kodikseen ja taidekokoelmansa sijoituspaikaksi. Taidetta oli etenkin salissa, jonka lattialla lekotteli myös karhuntaljoja.

Tornihuoneeseen vei yksityistaloissa harvinainen hissi. Makuuhuoneiden yhteydessä oli tilavat vaatehuoneet ja peseytymiseen kahdeksankulmainen kylpyhuone.

Harmi ettei August ehtinyt asua talossa, sillä hän kuoli, kun sisustusta viimeisteltiin. Palatsia asumaan jäi leski Lydia Keirkner sisarensa ja perheen sihteerin kanssa.

1990-luvun alussa palatsista kaavailtiin Viron suurlähetystöä, koska Suomi oli ehtinyt myydä alkuperäisen Bulgarialle. Lopulta Bulgaria suostui luopumaan siitä.

Oikeustaloksi muutetussa Marmoripalatsissa toimi viimeksi työtuomioistuin. Sen muutettua pois talo on ollut tyhjillään. Senaatti-kiinteistöt on yrittänyt myydä sitä vuodesta 2012. Ostajakandidaatteja on ollut, mutta osan on säikäyttänyt pois Marmoripalatsin myyntihinta.

– Naapurissa on myyty pienempi talo 13 miljoonalla. Meidän on vaikea mennä sen alle, sanoi Senaatin myyntipäällikkö vuonna 2015.

Nyt ääni kellossa on toinen, vaikka valtion omaisuutta myydessä kaupat pitääkin tehdä markkinahintaan.

– Otamme tarjouksia vastaan, myyntipäällikkö Jenna Kiukkonen sanoo.

– Ei ole kenenkään etu, että talo on tyhjillään, kollega Sirpa Rouhiainen säestää.

Senaatti on teettänyt ostajien avuksi suunnitelmia, joilla suojeltu 1 412 -neliöinen Marmoripalatsi voitaisiin muuttaa useammaksi asunnoksi, toimistoiksi, näyttelytiloiksi tai näiden yhdistelmäksi.