Estohoito maksaa jopa 2100 euroa – Apulaisylilääkäri: Rabiesalueiden koiratuontiin tarvitaan tiukempi linja

Rabiesriskialueelta tuodut tai salakuljetetut koirat voivat aiheuttaa suuren tautiriskin omistajalle ja hänen perheelleen. Kuvituskuva. Hus

Jussi Vehkasalo

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) annettiin rabiesaltistuksen epäilyn takia estohoito 46 henkilölle viime vuonna, eli saman verran kuin vuonna 2017.

Rokotusasiakirjoihin rabiesrokotuksista ei voi aina luottaa.”

Altistuksen jälkeiset estohoidot ovat Hus-alueella lisääntyneet vuoden 2010 jälkeen.

– Hus-alueella estohoitoja annettiin viime vuonna eniten ulkomaanmatkalla saatuun kulkukoiran, kissan tai apinan puremaan, mutta myös Suomeen rabiesalueilta (Romania ja Bosnia-Herzegovina) järjestöjen kautta tuotujen koirien aiheuttamiin puremiin, kertoo apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Husin infektiosairauksien epidemiologisesta yksiköstä.

Hänen mukaansa lääkärit ja eläinlääkärit joutuvat toistuvasti ottamaan kantaa rabiesalueilta järjestöjen kautta tai laittomasti esimerkiksi Venäjältä maahantuotujen koirien aiheuttamiin rabiesaltistusepäilyihin koiran käyttäytyessä poikkeavasti.

– Näiden rabiesepäilyjen selvitykset työllistävät useita viranomaisia, koska rokotusasiakirjoihin rabiesrokotuksista ei voi aina luottaa. Estohoito sisältää rokotussarjan lisäksi kalliin vasta-ainehoidon, jotka yhdessä maksavat yhteiskunnalle noin 2 100 euroa per henkilö.

Ruotsalaisen mukaan Evira tutki viime vuonna pistokokeena Venäjältä Suomeen tuoduista koirista rabieksen vasta-ainetasoja tarkoituksena selvittää, olivatko koirat saaneet rabiesrokotukset. Koirat olivat enimmäkseen järjestöjen kaupallisesti tuomia katukoiria.

– Tutkituista koirista 42 prosentilla ei todettu rabieksen vasta-aineita, joten koirat eivät olleet todennäköisesti saaneet ”asianmukaisesta” rokotusmerkinnästä huolimatta rokotuksia rabiesta vastaan. Eviran löydökset Venäjältä tuotujen ja Norjan kokemukset Romaniasta tuotujen katukoirien puutteellisista rabiesvasta-aineista antavat vakavan aiheen viranomaispohdintaan myös Suomessa. Koiria tuovien järjestöjen tai ostajan vastuulla tulisi olla koiran rabiesvasta-aineiden testaaminen ennen eläimen tuomista Suomeen ja pohtia koirien tuomisen rajoittamista rabiesalueilta EU-tasoisesti, Ruotsalainen jatkaa.

Mikäli Suomeen tuotu rabies siirtyy villieläiimiin, siitä on hyvin vaikea päästä eroon.”

Hus ja muut toimijat ovat median kautta informoineet useiden vuosien ajan matkailijoita rabiesriskistä esimerkiksi Thaimaassa, Indonesiassa ja Intiassa, sekä rabiesalueilta järjestöjen kautta tai laittomasti maahantuotujen koirien aiheuttaman raivotaudin uhasta.

– Siitä huolimatta tilanne ei ole muuttunut, ei tiedosteta, että rabiesalueilla koiria ja kissoja ei tule silittää, hoivata tai ruokkia. Viranomaisten olisi hyvä tehdä yhteistyötä matkatoimistojen kanssa, jotta tieto rabiesriskistä ja sen ehkäisevistä käyttäytymisestä saataisiin suoraan matkailijalle.

Suomeen maahantuotujen eläinten osalta Ruotsalainen näkee asian niin, että ihmiset haluavat ostaa lemmikin, mutta siitä ei olla valmiita maksamaan tai halutaan tarjota hylätylle eläimelle koti.

– Maailmalla tapahtuvia eläinten heitteillejättöjä ei voida poistaa tuomalla yksittäisiä eläimiä Suomeen, vaan asia tulee ratkaista nimenomaan kohdemaassa. Koska rabiesalueelta tuotujen koirien rokotusasiakirjoihin ei voi aina luottaa, niiden tuominen Suomeen ei uhkaa pelkästään omistajan tai hänen läheistensä terveyttä, vaan myös Suomen pysymistä rabiesvapaana.

– Mikäli Suomeen tuotu rabies siirtyisi villieläinpopulaatioon, siitä on hyvin vaikea päästä eroon, Ruotsalainen sanoo.

Raivotauti

Raivotauti on rabiesviruksen aiheuttama tasalämpöisiin eläimiin ja eläimistä ihmiseen tarttuva keskushermostotulehdus. Rabiekseen voivat periaatteessa sairastua kaikki nisäkkäät. Rabiesalueita ovat pääosin Euroopan ulkopuoliset alueet ja Euroopassa muun muassa Romania, Serbia, Ukraina ja Valko-Venäjä, sekä Suomen lähialueista Venäjä.

Ihmisellä rabieksesta käytetään nimitystä vesikauhu, ja oireiden alkamisesta tauti johtaa kuolemaan muutamassa päivässä. Oireiseen tautiin ei ole hoitoa.

Rabiesestohoito tulisi aloittaa mielellään 24 tunnin kuluessa altistuksesta, mutta se voidaan aloittaa myöhemminkin.

Suomi on ollut rabiesvapaa vuodesta 1991 lähtien. Raivotaudin leviämistä Suomeen on torjuttu määrätietoisesti luonnonvaraisille pienpedoille tarkoitetulla rabiessyöttirokotteilla, joita on levitetty jo vuosikymmeniä kaakkoisrajalle. Rokote kuuluu myös koirien ja kissojen suositeltuun rokotusohjelmaan.

Rabiesepäilyjen selvittelyä hankaloittaa koirien väärennettyjen rokotusasiakirjojen lisäksi se, ettei rabiestartuntaa voi varmasti todeta elävästä eläimestä. Koska ihmisellä ja eläimellä oireinen rabies johtaa kuolemaan, eläimellä tautia epäiltäessä ei ihmisten suojauksessa voida viivytellä.

Lähteet: Hus, THL.

Aiheeseen liittyvää

  1. Rescue-koirajärjestö: Raskaana ollutta naista purreella koiralla ei ollut rabiesta – "Testattu negatiiviseksi 7 eri sairauden varalta" 4.1.2019 20:00
  2. Romaniasta tuotu koira puri raskaana olevaa naista kasvoihin Helsingissä, rabiesepäily – eläinlääkäri: "Näiltä alueilta ei pitäisi tuoda koiria" 22.12.2018 9:10
  3. Eläinlääkäripomo lyttää löytökoirien tuonnin – Näin vastaa rescueyhdistyksen johtaja 7.1.2018 18:55
  4. Ministeri Leppä: Kulkukoiria tulisi auttaa lähtömaassa – USU: rescue-koirien mukana tullut tauteja Suomeen 31.3.2018 19:15
  5. Tappava sairaus palaamassa Suomeen – jo liki 50 vakavaa epäilyä Helsingin seudulla 5.6.2018 10:50

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut