Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Estohoito maksaa jopa 2100 euroa – Apulaisylilääkäri: Rabiesalueiden koiratuontiin tarvitaan tiukempi linja

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) annettiin rabiesaltistuksen epäilyn takia estohoito 46 henkilölle viime vuonna, eli saman verran kuin vuonna 2017.

Rokotusasiakirjoihin rabiesrokotuksista ei voi aina luottaa.”

Altistuksen jälkeiset estohoidot ovat Hus-alueella lisääntyneet vuoden 2010 jälkeen.

– Hus-alueella estohoitoja annettiin viime vuonna eniten ulkomaanmatkalla saatuun kulkukoiran, kissan tai apinan puremaan, mutta myös Suomeen rabiesalueilta (Romania ja Bosnia-Herzegovina) järjestöjen kautta tuotujen koirien aiheuttamiin puremiin, kertoo apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Husin infektiosairauksien epidemiologisesta yksiköstä.

Hänen mukaansa lääkärit ja eläinlääkärit joutuvat toistuvasti ottamaan kantaa rabiesalueilta järjestöjen kautta tai laittomasti esimerkiksi Venäjältä maahantuotujen koirien aiheuttamiin rabiesaltistusepäilyihin koiran käyttäytyessä poikkeavasti.

– Näiden rabiesepäilyjen selvitykset työllistävät useita viranomaisia, koska rokotusasiakirjoihin rabiesrokotuksista ei voi aina luottaa. Estohoito sisältää rokotussarjan lisäksi kalliin vasta-ainehoidon, jotka yhdessä maksavat yhteiskunnalle noin 2 100 euroa per henkilö.

Ruotsalaisen mukaan Evira tutki viime vuonna pistokokeena Venäjältä Suomeen tuoduista koirista rabieksen vasta-ainetasoja tarkoituksena selvittää, olivatko koirat saaneet rabiesrokotukset. Koirat olivat enimmäkseen järjestöjen kaupallisesti tuomia katukoiria.

– Tutkituista koirista 42 prosentilla ei todettu rabieksen vasta-aineita, joten koirat eivät olleet todennäköisesti saaneet ”asianmukaisesta” rokotusmerkinnästä huolimatta rokotuksia rabiesta vastaan. Eviran löydökset Venäjältä tuotujen ja Norjan kokemukset Romaniasta tuotujen katukoirien puutteellisista rabiesvasta-aineista antavat vakavan aiheen viranomaispohdintaan myös Suomessa. Koiria tuovien järjestöjen tai ostajan vastuulla tulisi olla koiran rabiesvasta-aineiden testaaminen ennen eläimen tuomista Suomeen ja pohtia koirien tuomisen rajoittamista rabiesalueilta EU-tasoisesti, Ruotsalainen jatkaa.

Mikäli Suomeen tuotu rabies siirtyy villieläiimiin, siitä on hyvin vaikea päästä eroon.”

Hus ja muut toimijat ovat median kautta informoineet useiden vuosien ajan matkailijoita rabiesriskistä esimerkiksi Thaimaassa, Indonesiassa ja Intiassa, sekä rabiesalueilta järjestöjen kautta tai laittomasti maahantuotujen koirien aiheuttaman raivotaudin uhasta.

– Siitä huolimatta tilanne ei ole muuttunut, ei tiedosteta, että rabiesalueilla koiria ja kissoja ei tule silittää, hoivata tai ruokkia. Viranomaisten olisi hyvä tehdä yhteistyötä matkatoimistojen kanssa, jotta tieto rabiesriskistä ja sen ehkäisevistä käyttäytymisestä saataisiin suoraan matkailijalle.

Suomeen maahantuotujen eläinten osalta Ruotsalainen näkee asian niin, että ihmiset haluavat ostaa lemmikin, mutta siitä ei olla valmiita maksamaan tai halutaan tarjota hylätylle eläimelle koti.

– Maailmalla tapahtuvia eläinten heitteillejättöjä ei voida poistaa tuomalla yksittäisiä eläimiä Suomeen, vaan asia tulee ratkaista nimenomaan kohdemaassa. Koska rabiesalueelta tuotujen koirien rokotusasiakirjoihin ei voi aina luottaa, niiden tuominen Suomeen ei uhkaa pelkästään omistajan tai hänen läheistensä terveyttä, vaan myös Suomen pysymistä rabiesvapaana.

– Mikäli Suomeen tuotu rabies siirtyisi villieläinpopulaatioon, siitä on hyvin vaikea päästä eroon, Ruotsalainen sanoo.