Tästä Helsingin keskustan talosta piti tulla Suomen kuninkaanlinna, nyt sitä ei moni edes huomioi – katso 10 kuvan galleria

KAISANIEMI Helsingin ytimessä sijaitsee upea rakennus, jota moni ei ole edes huomannut. Siinä toimii Kasvimuseo.

Yliopiston kasvitieteellisen puutarhan keskellä sijaitsee Kasvimuseo. Yleisöllä ei ole sinne pääsyä, vaan se on suljettu tutkimusyksikkö. Päivi Tuovinen

Jukka Hämäläinen

Yliopiston kasvitieteellisen puutarhan siimeksessä piilee koristeellinen Kasvimuseon rakennus.

Museo ei ole auki suurelle yleisölle, sillä sen kuivattujen ja prässättyjen kasvien kokoelma on tarkoitettu vain tutkijoiden käyttöön.

Talon historia on mielenkiintoinen: tarinan mukaan sata vuotta sitten se oli yksi vaihtoehto Suomen kuninkaan, Väinö I:n, linnaksi.

”Kuninkaanlinnassa” työskentelevä museomestari Ari Taponen on kiitollinen siitä, että Suomesta tuli tasavalta.

– Työtilat ovat mukavat ja sijainti loistava. Mutta ahtaathan nämä paikat ovat, hän toteaa.

Linnamaisuus näkyy sekä sisällä että ulkona. Ulkopuolelta rakennuksen sanotaan edustavan hollantilaistyyppistä uusrenessanssia.

– Sisältä tämä on kyllä jugendia, Taponen sanoo ja osoittaa käytäviä kiertäviä luontoaiheisia ornamentteja.

Kiehtovimpaan paikkaan pääsee lasiovista, joissa lukee jugendtyylisillä kirjaimilla Herbaario Sali on täynnä puukaappeja, joiden ovissa on männynlehvä-, tammenlehti- tai muita puuaiheisia kaiverruksia.

Nimilaput ovat latinaksi. Kaapit sisältävät sammal-, jäkälä- ja sieninäytteitä. Ne ovat pienissä pusseissa, joiden päälle on konekirjoitettu löytöpaikka, -aika ja lajitiedot.

– Tietyn alueen kasvien tutkija voi tulla tänne ja verrata niitä muiden alueiden näytteisiin, Taponen valottaa.

Talossa työskentelee noin 40 tutkijaa ja asiantuntijaa. Korkeissa työhuoneissa on kakluunit – yhdessä todennäköisesti Suomen ensimmäinen vuolukivitakka.

Taposen työhuone on osa noin 200 neliön huoneistoa, joka oli valmistumisesta eli vuodesta 1903 lähtien laitoksen johtajan virka-asunto.

Asunnon tunnetuin asukas lienee kalastaja ja luonnonsuojelija Pentti Linkola Hän asui talossa lapsena, kun hänen isänsä Kaarlo Linkola oli kasvitieteen professori ja Helsingin yliopiston rehtori.

Talon hatarasti muistiin kirjatusta historiasta tiedetään kuriositeetti sisällissodan ajalta.

– Kasvitieteellisen puutarhan satavuotisjuhlan esitelmässä vuonna 1933 kerrotaan, että 12. huhtikuuta vastaisena yönä saksalaiset jääkärit sijoittivat rakennuksen toiseen kerrokseen konekiväärin, joka suunnattiin Pitkällesillalle.

Näillä näkymin rakennus säilyy Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen käytössä.

– Takavuosina aikeena oli uuden luonnontieteellisen keskusmuseon rakentaminen, mutta siitä on luovuttu, Luomuksen johtaja Leif Schulman kertoo.

– Meillä on myös suunnitelma Kasvimuseon kokoelmatilojen laajentamisesta maan alle, mutta sekään ei ole ajankohtainen, hän sanoo.

Aiheeseen liittyvää

  1. Huima hanke Helsingissä: Valtaisa linna muutetaan asunnoiksi – katso kuvasarja
    8.10.2017 8:10
  2. Eiran "kummitustalon" osti sijoittaja – Hinta: 6,2 miljoonaa euroa
    16.5.2016 19:35
  3. Huikea hylätty paikka keskellä Helsinkiä – katso kuvagalleria
    17.9.2017 20:00
  4. Piilotettuja arkkitehtuurin helmiä esitellään Helsingissä – täältä löytyy Mannerheimin salaovi
    7.9.2017 21:05

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut