ASUMINEN Professori seuraa kauhulla asuntopolitiikkaa, jossa pieniä asuntoja ihaillaan.
Samaan aikaan kun Helsingin seudulle rakennetaan uusia asuntoja enemmän kuin vuosiin ovat asuntojen koot pienentyneet. Viime vuonna valmistuneiden asuntojen keskikoko oli 60 neliötä, mikä on 17 neliötä vähemmän kuin vuonna 2012.
Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara on jo pitkään seurannut huolestuneena vallalla olevaa ilmiötä.
– Se on huolestuttavaa. Meillä on pientä asuntokantaa poikkeuksellisen paljon. Siitä seuraa se, että eriytyminen asuinalueiden välillä kasvaa.
Erityisen vaarallista Vaattovaaran mukaan on ilmiö, jossa yksittäisille asuinalueille kaavoitetaan lähes yksinomaan pieniä asuntoja, jolloin ihmiset joutuvat esimerkiksi perhekoon kasvaessa muuttamaan alueelta pois saadakseen suuremman asunnon. Tästä seuraa jatkuvaa muuttoliikettä, juurtumattomuutta ja sitä kautta asukkaiden turvattomuudentunne kasvaa.
– Katselen kauhulla asuinalueita, joissa on paljon pieniä asuntoja ja sitä, ettei niistä tule uusia Kallioita, Vaattovaara sanoo ja antaa esimerkiksi Vantaan ja erityisesti Kivistön.
Kivistön uusista asunnoista valtaosa on yksiöitä ja kaksioita. Vantaa tiukensi viime vuoden lopussa asuntopolitiikkaansa. Jatkossa uudiskohteissa yksiöitä saa olla enintään 30 prosenttia asunnoista.
Kalliossa sen sijaan pienten asuntojen suuri määrä ei professorin mukaan ole haitaksi, koska asunnot sijaitsevat kantakaupungissa. Kaupungin laitamilla pienten asuntojen ryppäästä voi sen sijaan koitua ongelmia.
– Kun Kallio-ilmiö syntyy Kehä kolmosen kupeeseen, siitä syntyy muutakin kuin cooleja ja kivoja mestoja. Tämä ei ole kestävää rakentamista. Miniyksiöiden ihannoiminen on huolestuttavaa, Vaattovaara napauttaa.