Huippusuositun luomuviinin valmistus alkoi Suomessa, vaikka EU väittää vastaan – "Viiniä ne ovat ja viiniltä ne maistuvat!"

Fiskarsissa on aloittanut viime vuonna Noita Winery -niminen viinivalmistaja. Sen takana ovat Fiskarsin panimostakin tutut oluentekijät Jari Leinonen ja Simon McCabe

Noita Winery on niin sanottu urban winery, joka ei itse viljele rypäleitään, vaan ostaa ne muualta.

Itse viini on nyt käynyt terässäiliöissä yli kaksi kuukautta ja tuotteet ovat tulossa maistatettavaksi tammikuun lopussa.

–  Noita Wineryssä puhumme viineistä, mutta lainsäädännöllisesti nämä tuotteet ovat mietoja rypäleestä käymisteitse valmistettuja juomia. Suomi kun ei ole viininvalmistusmaa EU:n määritysten mukaan, eikä meillä ole tilaviinilupaa, niin emme voi kutsua niitä virallisesti viineiksi. Mutta viiniä ne ovat ja viiniltä ne maistuvat! kertoo Leinonen.

Riesling-rypäleen valitsin, koska se on Suomessa suosittu ja pidetty lajike."

Noita Wineryllä on nyt tehty viiniä kahdesta eri rypälelajikkeesta, valkoista Rieslingistä ja punaista Blau Frankenista. Molemmat lajikkeet ovat luomua ja tulevat Itävallasta.

– Riesling-rypäleen valitsin, koska se on Suomessa suosittu ja pidetty lajike, kertoo Simon McCabe.

– Blau Franken valittiin, koska halusin tehdä mehukasta, hieman marjaista punaviiniä ja lajike marjaisine ja hieman pippurisine aromeineen on juuri sopivaa siihen. Halusimme rypäleiden olevan luomua, koska pyrimme muutenkin toimimaan mahdollisen luonnonmukaisesti, emmekä lisää tuotteisiimme mitään ylimäärästä.

Viinit, jotka Noita Wineryllä valmistuvat, ovat natural wine:ksi tai luonnonmukaisesti tuotetuiksi viineiksi kutsuttuja tuotteita, jotka eroavat Suomessa perinteisesti myydyistä viineistä siten, että ne tuotetaan ilman mitään lisättyä hiivaa tai muita ylimääräisiä raaka-aineita, niitä ei kirkasteta ja ovat väriltään hieman sameita ja maultaan hauskan happamahkoja, muistuttaen hieman hapanoluita.

Yllättävä haaste viiniprojektissa oli rypäleiden kuljetus oston jälkeen Suomeen.

– Tämä yllätti meidät täysin. Suomeen kuljetetaan vaikka mitä hedelmiä, kylmäsäilytystä vaativia kaloja ja muita elintarvikkeita, mutta kun kysymyksessä olivat rypäleet, suurin osa kuljetusfirmoista kieltäytyi. Tämä oli niin suuri haaste, että koko projekti meinasi asti kaatua tähän, huokaisee McCabe.

Muuten viiniprojekti on tekijöiden mielestä edennyt hyvin ja ollut uskomaton oppimismahdollisuus, jossa on saanut täysin uudenlaisia näkökulmia hiivan käyttäytymiseen. McCabe on ollut viiniharrastaja vuosia ja opiskellut projektin mukana myös viinintekemistä.

– On kiehtovaa nähdä miten rypäleen pinnalla oleva hiiva alkaa työskentelemään heti kun viinirypäleet on puristettu. Kokeilimme pariakin erilaista taktiikkaa käymisen aloittamiseksi, ja kaikissa saimme hiivan käymään heti, iloitsee McCabe.

– Viiniteko on tosi aika sottaista puuhaa, lisää Leinonen.

– Viinirypälemehua oli ympäri tuotantotiloja, kun työstimme rypäleitä käymiskuntoon. Meillä oli mukana talkootyövoimana omat vanhempanikin.

Vastaavaa toimintaa on ollut maailmalla kauan, mutta nyt nousussa olevat urban wineryt sijaitsevat yleensä kaupungin tai muun taajaman läheisyydessä ja usein tuottavat nimenomaan luonnonmukaisesti viinejä. Fiskarsissa sijaitseva Noita Winery on ensimmäinen urban winery Suomessa. Sen toiminta, kuten usein muutkin hyvät ideat, alkoi hieman vahingossa.

–  Olimme Simonin kanssa Ruotsireissulla, ja mietimme miten voisimme käyttää viinirypäleitä oluenteossa, Simon kun tietää viineistä. Pikkuhiljaa muutaman oluen jälkeen keskustelu kääntyikin siihen, että sen miksi emme tekisikin viiniä. Simon oli tutustunut urban wineryihin Lontoossa ja sentyyppinen toimintapa sopisi meillekin. Viinin tekeminen kiinnosti, koska teemme oluemmekin usein miettien nimenomaan hiivan makua ja käyttäytymistä oluessa. Sitä paitsi se olisi uutta Suomessa ja meitä kiinnostaa kaikki uusi ja erilainen, kertoo Jari Leinonen.

– Halusimme tehdä viinejä myös nimenmaan luonnonmukaisella menetelmällä, koska silloin mielestämme rypäleen oma luonne ja luonnon omat hiivat saavat aikaan lopputuloksen. Panimopuolella oli hieman vapaata kapasiteettia, ja koska panimolaitteisto soveltuu myös viinivalmistukseen, oli helppo hyödyntää sitä.

Fiskarsin panimo on ennenkin käyttänyt olueen erilaisia raaka-aineita hedelmistä ja marjoista villiyrtteihin, ja on siellä tehty siideriäkin, mutta viiniä panimo ei ole vielä ennen tätä tehnyt.

– Oluentekijämme Simon on ollut aina kiinnostunut viineistä ja oli siksi kiinnostunut tästä uudesta mahdollisuudesta. Olen itse ollut ässä projektista toki mukana, mutta päävastuu on ollut Simonilla, sanoo Leinonen. Tiesimme jo projektia alussa, että voimme tehdä viiniä, mutta emme olleet varmoja millaista. Toisaalta ajattelimme, että koska naapurissa on tislaamo, viinin voi hyödyntää myös siellä, jos se jostain syystä epäonnistuu. Niin oluessa kuin viinissäkin, meitä kiinnostaa aina juoman maku.

Noita Winery kuulostaa eksoottiselta, kun puhutaan viinistä. Itse Noita-nimen keksi Simon McCaben suomalainen vaimo ja se viittaa käymisen maagiseen historiaan. Ennen ei tunnettu hiivaa ja käymistä pidettiin jossain päin joko Jumalan ihmeenä tai taikuutena.

– Noita-nimi on myös hyvä kansainvälisillekin markkinoille, koska se lausutaan samalla lailla niin suomeksi kuin englanniksikin, McCabe sanoo.