Lippakioski luo rakastetun puiston identiteetin – Tutkija vertaili Helsingin puistot

KAUPUNKI Tutkija vertaili puistoja. Miksi joissain puistoissa vietetään mieluummin aikaa kuin toisissa?

Käpylän keskustassa sijaitsevassa Otto-Iivari Meurmanin puistossa on vilinää talvellakin. Koululaiset pelmahtavat välitunnille – leikkimään kuusen juurelle tai rakentamaansa lumilinnaan.

Lippakioskin edessä komeilee rähjäinen nahkanojatuoli.

– Ihanaa, lippakioski! Tämä on niin nostalginen paikka, huokaa Mia Puttonen ja heittäytyy laiskanlinnaan.

Puttonen vertaili gradussaan 12 helsinkiläispuistoa sosiaalisina ympäristöinä. Käytännössä hän tutki sitä, missä määrin puistot houkuttelevat viettämään aikaa ja luovatko ne yhdessäolon kokemuksia.

Meurmanin puisto nousi tarkastelussa korkeimmalle.

– Voimakkain taustatekijä on kahvila–lippakioski, joka on asukkaille tärkeä paitsi kahvilapalvelun vuoksi, myös kohtaamispaikkana ja esimerkiksi musiikin takia.

Lippakioskin ympärille on syntynyt Käpylässä paljon toimintaa.

Meurmanin puiston vetovoimatekijöitä ovat myös vehreys, helppo saavutettavuus ja pienuus, joka tekee siitä intiimin.

– Tällaiset puistot vertautuvat keskieurooppalaisiin aukioihin, joilla istuskellaan kahviloissa, Puttonen sanoo.

Muita vetovoimaisia puistoja olivat Kontulan Lampipuisto paljolti leikkipuistonsa ja kohtaamisiin kannustavan penkkiryhmittymän, ”Viiskulman”, vuoksi, Kallion Pengerpuisto pelikenttineen ja Ala-Malmin puisto istuskelemaan houkuttelevine vehreine ympäristöineen.

Elävyydeltään vähemmän onnistuneiksi paljastuivat Toukolan Annalanpuisto, Lauttasaaren Pajalahdenpuisto, Vuosaaren Mustankivenpuisto ja Roihuvuoren Kirsikkapuisto. Niihin jäätiin harvemmin viipyilemään.

– Pitää muistaa, että nämä puistot voivat muista syistä olla hyvinkin merkityksellisiä. Esimerkiksi Annalanpuisto on talvella huikea pulkkamäkipuisto ja Kirsikkapuistossa vietetään keväisin ikimuistoista hanamijuhlaa.

Puistoilla on erityisasema Helsingissä: ne on kaupunkistrategiassakin mainittu kaupunkilaisten olohuoneina.

– Kaupunkilaiset saavat vapaasti käyttää puistoja. Se ei ole itsestäänselvyys, sillä Britanniassa puistot lukitaan ja Portugalissa vartijat tulivat kieltämään kortinpeluun nurmikolla.

Puttonen toivoo, että Helsinki kehittää edelleen puistoja nykyistä laadukkaammiksi. Asukkaat puolestaan voivat elävöittää puistoa esimerkiksi tapahtumilla.

Puistojen sosiaalien ympäristö ei Puttosen mukaan tarkoita sitä, että sinne pitäisi mennä porukassa tai jutella jonkun kanssa.

– Sekin on sosiaalista käyttöä, että menee puistoon lukemaan tai ottamaan aurinkoa yksin, mutta on samalla osa kollektiivista ympäristöä. Yhteenkuuluvuudella on merkitystä hyvinvoinnille.

Puttosen pro gradu Helsinkiläisten yhteiset olohuoneet valmistui osana EU:n rahoittamaa Green surge -tutkimusta, johon haasteltiin helsinkiläispuistoissa 596 henkeä. Kaupunki palkitsi Puttosen gradun ansiokkaana opinnäytetyönä.

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut