HSL haluaa ruuhkamaksut myös Hämeenlinnanväylälle – liikennepomolta "vaaleanvihreää valoa"

HSL:n mukaan tiemaksut nopeuttaisivat pääkaupunkiseudun aamuliikennettä keskimäärin yli kymmenen prosenttia. Arkistokuva Tuusulanväylältä. Arkisto/ Arja-Riikka Nikkilä

Tuomas Massinen

Pääkaupunkiseudun valtaväylät ruuhkautuvat pahoin automäärän kasvun takia, jos järeisiin toimiin ei ryhdytä lähivuosina. Reilussa vuosikymmenessä liikennemäärät paisuvat isoilla teillä noin 6 000–13 000 autolla arkivuorokaudessa, jos mitään ei tehdä, selviää HSL:n vuoden 2030 liikenne-ennustemallista.

HSL ehdottaa, että yksityisautoilun kasvua suitsitaan muun muassa ottamalla käyttöön tienkäyttömaksut, alentamalla joukkoliikenteen lipunhintoja ja nostamalla pysäköinnin hintoja.

Tarve vähentää autoilua juontaa Helsingin seudun kehittämistä linjaavasta Mal 2019 -suunnitelmasta. Tämän tavoitteena on, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolittuvat vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

– Jos tiemaksuja ei toteuteta, liikennemäärien kasvu aiheuttaa suurempaa painetta tieinvestointien tekemiselle koko seudulla, koska tiet ruuhkautuvat yhä enemmän. Tällöin myös päästövähennystavoitteet jäävät saavuttamatta, kertoo HSL:n osastonjohtaja Sini Puntanen

Mal 2019 pyrkii myös takaamaan, että liikenne toimii seudulla väestönkasvusta huolimatta.

– Suunnitelman yksi kunnianhimoisimmista tavoitteista on joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuuden kasvattaminen tehdyistä matkoista 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelmaluonnoksessa esitetyillä toimilla päästäisiin 65 prosenttiin. Nykyosuus on 58 prosenttia, joten merkittävää kasvua kuitenkin saavutettaisiin, Puntanen selvittää.

HSL:n ennusteen mukaan isojen teiden automäärät ovat kasvaneet reilun kymmenen vuoden päästä jopa kymmeniä prosentteja, jos autoilua ei hillitä.

Esimerkiksi Vantaan etelärajalla Hämeenlinnanväylällä kulkisi 73 000, Tuusulanväylällä 94 000, Lahdenväylällä 70 000 ja Porvoonväylällä 42 000 autoa arkipäivässä. Kehä III:lla Pakkalan kohdalla liikkuisi 72 000 ajoneuvoa arkivuorokaudessa.

Nykyisin Hämeenlinnanväylällä kulkee arkisin noin 63 000, Tuusulanväylällä 86 000, Lahdenväylällä 57 000, Porvoonväylällä 36 000 ja Kehä III:lla 62 000 autoa päivässä.

– Tiemaksut pitäisivät tieosuuksien liikennemäärät suurin piirtein nykyisellään maankäytön ja asukasmäärän jatkuvasta kasvusta huolimatta, Puntanen kiteyttää.

Ely-keskuksen Helsingin seudun johtava asiantuntija Maija Stenvall kertoo, että isojen väylien ruuhkautumiseen vaikuttavat paikallisten liikkumisen lisäksi Keski-Uudeltamaalta tulevat työmatkailijat ja satamaan suuntautuva tavaraliikenne.

Stenvall arvioi, että tiemaksujen saamiseen käyttöön vierähtää vääjäämättä useita vuosia. Ennen käyttöönottoa henkilöautoille vaihtoehtoisia liikennepalveluita on kehitettävä riittävästi. Tiemaksuille voi ilmaantua monia poliittisia ja lainsäädännöllisiä esteitä.

– Paljon on kyse siitä, miten paljon saadaan investoitua ratoihin, liityntäpysäköintiin, bussiliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn, Stenvall summaa.

Vantaan kaupunginvaltuusto ei ole vielä lausunut Mal-suunnitelmasta, mutta liikennesuunnittelupäällikkö Markus Holm näyttää osaltaan ruuhkamaksuille "vaaleanvihreää valoa". Ne ovat hänestä työkalu, jolla voidaan tasata autoliikenteen ruuhkapiikkejä ja ohjata väkeä julkisen liikenteen käyttäjiksi siellä, missä autoilulle on vaihtoehtoja.

– Meidän tulisi kehittää uudenlainen järjestelmä, jolla teiden ruuhkahuipuista päästään eroon ja liikennevirtoja tasataan eri vuorokaudenaikoihin.

Samaan hengenvetoon Holm toteaa, että on huolehdittava siitä, etteivät tiemaksut eriarvoista alueita: julkista liikennettä pitää myös parantaa alueittain tarpeen mukaan.

Holm huomauttaa, että lähivuosien järjestelmäsuunnittelussa voidaan myös mennä metsään.

– Tiemaksuja ei pidä suunnitella verotuksellisista lähtökohdista, vaan liikennettä helpottavana työkaluna, jolla säästytään valtavilta investoinneilta.

Holm arvioi, että jos yhteistä tahtoa löytyy, tiemaksut voitaisiin ottaa käyttöön aikaisintaan 2025.

Mikä on Mal?

Mal 2019 on Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön, asumisen ja liikenteen strateginen suunnitelma vuosille 2019–2050. Suunnitelmaluonnos on nyt lausuntokierroksella.

Seudun asukasmäärän arvioidaan lisääntyvän 200 000:lla vuoteen 2025 mennessä. 2050 asukasmäärän ennustetaan olevan 2 miljoonaa.

Liikkumista aiotaan helpottaa 2,4 miljardin investoinneilla, joista valtaosa koskee joukkoliikennettä. Listalla ovat muun muassa Vantaan ratikka, pääradan lisäraiteet Pasilan ja Keravan välillä ja Lentorata.

Aiheeseen liittyvää

  1. HSL vaatii lakia, joka mahdollistaa ruuhkamaksut Helsinkiin – vähäpäästöiset autot vapautettaisiin maksuista 14.9.2018 10:01
  2. Satelliittiseurantaan perustuvat tiemaksut Suomeen? Ministeriö pyytää lausuntoja 9.10.2017 20:35
  3. Ruuhkamaksut, luotijuna, ulkomailta osaajia ja englanti hallintokieleksi – näitä halutaan nyt Helsingin seudulle 9.1.2018 10:30
  4. HSL riemastui: Bernerin tiemaksuun voidaan yhdistää ruuhkamaksut 19.1.2017 15:32

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut