Joka kolmas peltipoliisin ottama kuva päätyy roskiin – koko maan automaattikameroiden kuvat seulotaan Malmilla

VALVONTA Malmilla tutkitaan koko Suomen peltipoliisien ottamat kuvat. Sakkoja ja huomautuksia jaetaan kaikkiaan noin 600 000 vuodessa.

Poliisi ottaa automaattisen liikennevalvonnan avulla joka päivä Helsingissä 200–300 kuvaa ylinopeustilanteista. Koko maassa kertyy sakkoja ja huomautuksia noin 600 000 kappaletta vuodessa.

Valtavaa kuvamassaa seulotaan Malmilla sijaitsevassa liikenneturvakeskuksessa, jossa työskentelee 60 poliisia ja toimistosihteeriä.

Yksi heistä on toimistosihteeri Kai Luiro, jonka työpäivä alkaa edellispäivän kuvasadon perkaamisella.

– Esimerkiksi tässä on eilisiltana Kaarinassa otettu kuva, jossa Audin kuljettaja ajoi ylinopeutta neljätoista kilometriä tunnissa. Rajoitus oli 60 km/h, mutta kameran mukaan auton vauhti oli 74 kilometriä tunnissa, Luiro kertoo.

– Nykyinen käytäntö on se, että tästä tulee 170 euron suuruinen rikesakko.

Liikennevalvonnan käyttämä tekniikka on viimeisten vuosien aikana kehittynyt huimasti. Kun vielä kymmenen vuotta sitten kuvat jouduttiin noutamaan jokaisesta peltipoliisista muistitikun avulla, nyt se on historiaa.

Valvontakuvien käsittelytyö tapahtuu Malmin poliisiasemalla digitaalisesti. Kameran ottama kuva siirtyy lähes reaaliaikaisesti poliisin valvontajärjestelmään. Esimerkiksi illalla ja yöllä otetut kuvat ovat seuraavana aamuna valmiina.

Ylinopeuskuvia seuloo yhdeksän työntekijää.”

Vaikka autoilija joutuisikin ylinopeuden vuoksi peltipoliisin kuvaamaksi, se ei automaattisesti merkitse sakkolapun saapumista. Vähäisistä ylinopeuksista annetaan huomautus. Sakkoja on luvassa, kun ylinopeutta on vähintään seitsemän kilometriä tunnissa.

Aivan vähäisistä ylinopeuksista ei poliisi nykyään kirjoita edes huomautusta.

– Huomautusnopeuksia on tänä vuonna poistettu koko maassa kaikkiaan noin 170 000 ja lähes kaikki näistä koskee ylinopeutta, joka on kolme tai neljä kilometriä tunnissa, kertoo poliisin liikenneturvakeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein

Peltipoliisin nappaamista kuvista miltei joka kolmas hylätään. Hylkäysperusteita ovat muun muassa kuvien huono tekninen laatu tai sääolot, esimerkiksi sankka sumu, jolloin rekisterikilven merkinnöistä ei saa selvää.

Yritysten omistamien ja ylinopeutta ajaville autoille ei lähetetä huomautuksia lainkaan, mutta sakoilta nekään eivät välty. Ulkomaalaisista etenkin venäläiset maksavat sakot tunnollisesti, sillä maksamattomat sakot voivat hankaloittaa viisumien hankkimista.

Diplomaattiautojen ylinopeuksista lähtee kysely ulkoministeriöön, joka puolestaan lähettää sen kyseisen maan lähetystöön.

Kameravalvonta tuottaa valtaosan Suomessa määrättävistä rikesakoista: viime vuonna vain joka seitsemäs rikesakko annettiin muista syistä.

Automaattisen liikenteenvalvonnan tuloksena saatavien sakkojen määrä on muutaman vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut.

Kun vuosina 2009–2015 näitä sakkoja kertyi suomalaisille hieman yli 150 000 kappaletta vuodessa, oli niiden määrä vuonna 2017 jo noin 275 000. Miltei joka toinen rikesakko oli suuruudeltaan 170 euroa.

Helsingin katujen ja teiden varsille pystytettävät uudet valvontakameratolpat muuttavat pääkaupungin liikennekulttuuria melkoisesti.

Seuraavien viiden vuoden sisällä pelkästään Helsinkiin asennetaan 70 uutta kameratolppaa. Niiden käyttöönoton jälkeen pääkaupungin liikennettä valvoo peräti 95 peltipoliisia.

Tällä hetkellä vain joka kolmannessa tolpassa on toimiva kamera, mutta tolppamäärän kasvaessa myös kameramäärä Helsingissä kasvaa.

Pääkaupungin liikennettä valvotaan kovemmalla kädellä kuin muualla Suomessa – esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla vain joka kymmenennessä tolpassa on kuvia ottava kamera.

– Valvontatolpat ovat kalliita, eikä niitä tietenkään huvikseen tuonne katujen varsille pystytetä. Tämä ja poliisin resurssit ovat syy siihen, miksi läheskään kaikissa tolpissa ei ole toimivaa kameraa, Pasterstein kertoo.

Nyt Helsingin liikennettä valvotaan kameran linssien kautta Kehä I:llä sekä Mäkelänkadulla, Mannerheimintiellä, Mechelininkadulla ja Kaivokadulla sekä keskustan huoltotunnelissa.

Tolppien lisäämisen tarkoitus on rauhoittaa autoilua ja vähentää onnettomuuksien lukumäärää. Jo nykyisellä tolppamäärällä kolareiden määrää on kyetty kutistamaan merkittävästi.

Tähän saakka pahoja onnettomuuskohteita ovat olleet muun muassa Mäkelänkadun ja Sturenkadun risteys sekä Itäväylä erityisesti kauppakeskus Eastonin kohdalla.

Jatkossa Mannerheimintiellä ylinopeuksia suitsitaan peräti seitsemän kameran avulla.

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut