Ailo-poro valloittaa pian maailmaa jättilevityksessä – tuottaja Marko Röhr kertoo nyt, miten elokuva syntyi ja esittelee 20 vuodeksi kadonneen Hällä-teatterin patsaan

Kuvanveistäjä Voipa Nuorukainen Sulkavan vuonna 1927 tekemä patsas tervehti leffakansaa Tampereella vuodesta 1928 lähtien kahdessa elokuvateatterissa kymmenien vuosien ajan. Sitten patsas katosi 20 vuodeksi. Nyt se huokuu elokuvahistoriaa entisöitynä Marko Röhrin kotona Karjaalla. Kai Jauhiainen

Kai Jauhiainen

Karjaalaisen Marko Röhrin tuottama suomalais-ranskainen "Ailo – pienen poron suuri seikkailu" saa Suomen ensi-iltansa ensi lauantaina 21.12.

Se on myyty etukäteen jo 30 maahan.

– Angloamerikkalaisten maiden levityksestä käydään parhaillaan vielä neuvotteluja, mutta Ailo on menossa muun muassa Etelä-Koreaan, Japaniin ja Kiinaan. Siellä ovat kaikkein suurimmat markkinat, kertoo Röhr.

Ailo mukana Rovaniemen ennakkoesityksessä."

Karjaata ja sen elokuvateatteri Bio Pallasta Marko Röhr ei unohda. Elokuvan saattoi nähdäennakkoesityksenä paikallisessa Bio Pallaksessa, jossa Röhr oli myös kertomassa elokuvasta.

Ennakkoesityksiä on ollut myös Lapissa, sillä siellä Ailo on kuvattu. Pohjoisin esitys oli Utsjoella 35-paikkaisessa elokuvateatterissa kansainväliselle lehdistölle ja paikallisille yhteistyökumppaneille, eli poromiehille.

Rovaniemen ennakkoesityksessä Ailokin oli mukana oikein punaisella matolla. Rohkeasta vasasta oli tullut rohkea nuori poro.

– Se ihmetteli ensin hälinää, rentoutui ja väänsi sitten punaiselle matolle tortut, nauraa Röhr.

Ailo-uutuuden edeltäjistä "Metsän tarina" ja "Järven tarina" olivat luontodokumentteja. "Järven tarina" nousi Suomen suosituimmaksi dokumenttielokuvaksi.

– Ailo ei ole luontodokumentti.  Se on käsikirjoitettu tarina, painottaa Röhr.

Marko Röhr on alunperin lähtöisin Helsingin Ruskeasuolta. Vuonna 1990 hän osti Karjaan Kiilantieltä talon, jonka vanhimmat osat ovat 1850-luvulta. Esikoinen oli juuri syntynyt ja Röhr oli jo tottunut viettämään paljon aikaa maalla Tuusulassa ja Puulavedellä.

– Alunperin etsin taloa 50 kilometrin säteeltä Helsingistä. Sitten löytyi tällainen hieno talo, jolla on upea historia. Vähän kauempana Helsingistä Karjaa on kuin 50 kilometriä, mutta kun toimistoni on Kaapelitehtaalla, pääsee sinne nopeasti.

Muutama vuosi sitten Röhr entisöi talon viimeistä piirtoa myöten. Röhrit asuivat entisöintiajan Espanjassa. Nyt talon entinen lempinimi Spökhuset, Kummitustalo, on kaikkea muuta kuin oikeutettu.

Pieni kappale Suomen elokuvahistoriaa on nyt Kiilantiellä Röhrin olohuoneen nurkassa. Oriveteläisen kuvanveistäjän Voipa Nuorukainen Sulkavan vuonna 1927 tekemä kipsipatsas tervehti leffakansaa Tampereella vuodesta 1928 lähtien sittemmin puretussa elokuvateatterissa.

Sieltä patsas siirtyi vuosikymmeniksi elokuvateatterisuku Mäkelöiden Kinoston vuonna 1940 Hämeenkadulle avaamaan legendaariseen Hällään.

– Elokuvateatterit olivat tuohon aikaan hienoja paikkoja. Ei ollut vielä karkkiautomaatteja.

Kinoston Jukka Mäkelä lupaili alustavasti patsasta Röhrille jo 1980-luvulla. Kun Finnkino perustettiin vuonna 1986, katosi patsas kahdeksi vuosikymmeneksi ja Hälläkin suljettiin vuonna 2001. Kun Sulkavan patsas pulpahti esiin, ei Röhr aikaillut.

– Sanoin, että jo Jukka Mäkelä lupasi sen minulle ja sain ostaa sen. Patsas oli huonossa kunnossa ja sitä oltiin aikoinaan kourittu ties mistä. Entisöin sen huolella, kertoo Röhr esitellessään patsasta.

Muuten ei Marko Röhr kotiaan esittelekään julkisuudessa vaikka Spökhusetissa sisustus- ja lifestylejuttuun ainesta olisikin. Elokuvista ja luonnosta Röhr puhuu mielellään, mutta yksityiselämäänsä hän ei lööppisirkukseen levitä.

– Aika hyvin olen pysynyt siitä sivussa ja rauhassa.

Kun Röhr muutti Karjaalle, ei hänellä ollut tuttuja tai sukulaisia alueella. Raasepori oli kuitenkin tullut tutuksi muun muassa työreissuilla. Esimerkiksi vuonna 1987 Röhr etsi Raaseporista sopivaa sisäkuvauspaikkaa kansainväliselle elokuvahankkeelle. Hanke kuivui kuitenkin kokoon – sääli, sillä...

– Jos se olisi toteutunut, olisivat tänne tulleet kuvauksiin David Bowie ja Isabella Rossellini, kertoo Röhr.

Röhr on sittemmin tehnyt kuvauksia Raaseporin alueella senkin edestä. Esimerkiksi "Järven tarinan" kuvauksista osa tehtiin Antskogin lähellä Iso-Simi-järvessä.

Railomainen Iso-Simi saa vetensä pääosin pohjan lähteistä ja kun ympärillä on luonnonsuojelualuetta, ei juuri mikään samenna kirkasta vettä.

Iso-Simi kätkee uumeniinsa salaisuuksia. 40 metriä syvän järven pohjassa on 18 metriä pitkä puulaivan hylky, jonka keulakaari on 2,5 metriä. Tutkimuksissa hylyn mänty on ajoitettu kasvaneeksi vuosina 1596–1604 Etelä-Ruotsissa tai Pohjois-Saksassa.

– Jostain syystä laudat on tuotu Suomeen. On mahdollista, että Iso-Simin pohjoispäässä on poltettu puuhiiltä, jota on kuljetettu laivalla järven eteläpäähän Antskogin ruukkiin, pohtii Röhr.

Salapoliisityö voi osua oikeaan, sillä Antskogin ruukki aloitti toimintansa vuonna 1640 ja lähiseudun puuhiilellä oli kysyntää. Osoittaa sen ajan globalisaatiota, että sahatavaraa on tuotu Antskogiin noin tuhannen kilometrin päästä.

Marko Röhr on koko ikänsä harrastanut sukeltamista.

– Harrastan ainoastaan vapaasukellusta. Vain snorkkeli ja kasvomaski ovat sallittuja. Vapaasukellus on kaikkein paras tapa tutustua vedenalaiseen maailmaan. Jos sukellat paineilmalaitteilla, niin aina jokin säikäyttää kalat tai linnut pois.

Hiljaa sukeltamalla pääsee lähelle luontoa.

– Puulavedellä kerran olin pinnassa hiljaa kun ympärille laskeutui yhdeksän telkänpoikasta. Ne eivät ensin tajunneet, että olin siinä.

Vapaasukelluksessa Röhr pysyy pintavesissä eikä lähde syvyysennätystehtailuihin.

– Niissä alas mennään kelkalla ja ylös tullaan nostopallolla. Se on hullua hommaa ja hyvin vaarallista.

Ranska on maailman johtava käsikirjoitettujen luontoelokuvien maa ja vuonna 2016 ranskalaiset ottivat yhteyttä Röhriin. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Guillaume Maidatchevskyllä oli tarina poronvasasta.

– Ranskalaiset olivat ottaneet selvää mahdollisista yhteistyökumppaneista ja aina he olivat sitten törmänneet minun nimeeni.

Yhteisymmärrys syntyi neuvotteluissa.

– Asetin joitain ehtoja. Elokuva tehdään yhdessä. Eläimet eivät elokuvassa saa puhua mitään. Kertojana pitää olla suomenkielisessä versiossa Peter Franzén Jos elokuvassa digitalisoidaan jotain, niin ei eläimiä.

Ailon aikataulu oli tiukka. Kuvaukset Lapissa alkoivat keväällä 2017 ja ilmojenhaltijat olivat kuvauksille onneksi suosiollisia. Porot vasovat tunturilaaksoissa loppukeväästä pälville ja elokuvantekijöiden onneksi loppukeväästä 2017 Lapin tuntureilla oli poikkeuksellisen pitkään lunta. Yhteydet poromiehiin olivat tiiviit ja pääroolin Ailo-vasa löytyi Posiolta ManneMourujärveltä Ailolla oli luonnetta.

– Kyllä Ailoa voi sanoa näyttelijäksi.

Elokuva seuraa Ailon selviytymistä, kasvamista ja vaeltamista. Tarina sopii koko perheelle ja koskettaa universaaleilla teemoillaan yli kulttuurirajojen. Ailon tarinan taustalla elää Lapin luonto vuodenaikoineen. Se eksotiikka puree Kiinaa ja Japania myöten.

– Ailo kertoo selviytymisestä, äidinrakkaudesta ja rohkeudesta. Se on hieman Bambin tapainen porotarina, maalailee Röhr.

Yhteistyö ranskalaisten kanssa sujui hyvin kun perusasiat oltiin sovittu.

– Olen hyvin tyytyväinen Ailo-elokuvaan, kiteyttää Röhr.

Röhrin elokuvien ensi-illat eivät jää tähän.

19. joulukuuta on Brysselissä täyspitkän "Luontosinfonia"-elokuvan maailmanensi-ilta, mutta Röhrin tuottama ja ohjaama elokuva saapuu ensi-iltaan Suomessa vasta ensi keväänä. Se on Röhrin luottosäveltäjän PanuAaltion sinfoniaorkesterille, kuorolle ja solistille säveltämä teos, joka on kuvitettu Röhrin luontokuvauksen parhailla materiaaleilla sinfonian muotoiseksi elokuvaksi. "Luontosinfonia" on tehty Dolby Atmos-teknologialle, joka mahdollistaa elokuvateattereissa 360 asteen äänikokemuksen.

Eikä tässä kaikki. "Metsän tarina" ja "Järven tarina" aloittivat pitkän aikajänteen trilogian ja päätösosan "Tunturin tarinan" kuvaukset ovat jo alkaneet Lapissa. Sen ensi-iltaa joutuu kuitenkin odottamaan vuoteen 2021 asti. "Tunturin tarina" tietää Röhrille lisää Lapin matkoja - välillä autolla tai junalla, välillä lentäen.

– Koetan vähentää lentämistä ilmastosyistä. Ajastahan se on kiinni ja tässä työssä ei aina voi välttää lentämistäkään.

Matila Röhr Productions

Marko Röhr on vuonna 1961 syntynyt Karjaalla asuva elokuvatuottaja.

Röhr omistaa Matila Röhr Productions Oy:n yhdessä tuottaja Ilkka Matilan kanssa. Yritystä ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1990.

Tuottamisen lisäksi Röhr on esiintynyt osassa tuottamistaan elokuvistaan pienissä sivurooleissa ja ohjannutkin.

Marko Röhrin läpimurtoelokuva tuottajana oli "Talvisota" vuonna 1989.

Vuonna 2016 valmistunut "Järven tarina" on Suomen kaikkien aikojen katsotuin dokumenttielokuva. Se on toinen osa trilogiasta, jonka aloitti "Metsän tarina" vuonna 2012. Trilogian päättävän "Tunturin tarinan" kuvaukset on aloitettu Lapissa ja se valmistuu ensi-iltaan vuonna 2021.

Röhrille myönnettiin elokuva-alan hopeinen ansiomerkki 2014. Röhr valittiin vuoden elokuvatuottajaksi elokuva-alan järjestöjen tapahtumassa syyskuussa 2016.

Röhrillä on sukeltajan ammattitutkinto.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Kaupunkitansseissa laitetaan jalalla koreasti – Puisto muuttuu tanssilattiaksi Malmilla
  2. Päätoimittaja Kannala: Maidon korvaaminen kasvisjuomilla on ilmastopoliitikkojen silmänlumetta
  3. Rantalentisporukka tutustui toisiinsa WhatsAppissa – Nyt kunnostetulle kentälle tulee innokkaita pelaajia ympäri Helsinkiä
  4. Terveyspomo: Koronan riehaantuminen uudestaan hyvin todennäköistä – näin Helsinki varautuu
  5. Helsingin kokonaispäästöt kasvoivat viime vuonna – päästöpomo kertoo syyn: "Paljon on vielä tekemättä"
  6. Kolumni: Intoa koulun alkuun - tunnetaidot tukevat hyvinvointia koulussa
  7. Pääkirjoitus: Kasvisjuomat ja muu näpertely on silmänlumetta ja ilmastoirtopisteiden keräilyä
  8. Pauli, 28, huijaa nettihuijareita – vastasi älyttömällä tavalla +44-numeroon
  9. Hampurilaisgrilli teki pieneltä tuntuneen muutoksen valikoimaansa – yrittäjä yllättyi: "Huomasin, että työmiehet eivät enää käyneet täällä"
  10. Poliisi kaipaa edelleen vihjeitä Kaivohuoneen pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta
  11. Virossa järjestetyssä tilaisuudessa altistui koronavirukselle kymmeniä suomalaisia, joista yli puolet helsinkiläisiä – näillä laivavuoroille he palasivat
  12. Yrityksen autolle on nimettävä käyttövastaava, muistuttaa poliisi – maksut liikennevirheistä kasautuvat omistajille
  13. Tv-tähti myi Uunisaaren paratiisia 1,8 miljoonalla eurolla: Ostaja on Veikkausliigasta tuttu kiinteistöpohatta – "Kiva omistaa"
  14. Koronaviruksen pikatestausasema aukeaa Helsinkiin – tuloksen saa tunneissa
  15. "Osassa rakennusta on jopa sortumavaara" – kiistelty ostoskeskus kihisyttää Helsingissä, yrittäjä pelkää "aaveostaria"

Näytä lisää

Luetuimmat

  1. Merestä löytyi ruumiinosia Helsingissä – yhteyttä esimerkiksi paloittelusurmaan ei tämän hetken tiedon mukaan ole
  2. Hampurilaisgrilli teki pieneltä tuntuneen muutoksen valikoimaansa – yrittäjä yllättyi: "Huomasin, että työmiehet eivät enää käyneet täällä"
  3. Saitko koronan salakavalan oireen? Älä viivyttele testiin menoa – ylilääkäri: "Altistuksia ehtii tulla enemmän"
  4. Pauli, 28, huijaa nettihuijareita – vastasi älyttömällä tavalla +44-numeroon
  5. Koronapandemian toinen aalto rantautuu Suomeen – Asiantuntija: "Nämä ovat nyt 2 ehdottomasti tärkeintä asiaa muistaa"
  6. Vandaaleista jaetaan "selkäkuvia" Facebook-ryhmissä – Poliisi: Kuvan levittäjä voi syyllistyä rikokseen
  7. Tv-tähti myi Uunisaaren paratiisia 1,8 miljoonalla eurolla: Ostaja on Veikkausliigasta tuttu kiinteistöpohatta – "Kiva omistaa"
  8. "Osassa rakennusta on jopa sortumavaara" – kiistelty ostoskeskus kihisyttää Helsingissä, yrittäjä pelkää "aaveostaria"
  9. "Perämies on sitten jatkossa perähenkilö" – uudet sukupuolineutraalit nimikkeet saivat lukijoiden kielenkannat auki
  10. "Alueella saa haista muukin kuin raha" – saunojat pelkäävät, että helsinkiläisen luksusalueen asukkaat alkavat valittaa savusta
  11. Helsinkiläinen Tiitu, 35, sai punkin puremasta pahan taudin: "Heräsin niin kovaan pääkipuun että oksensin – naama roikkui"
  12. Julkkisten uimarannalle perustama ulkokuntosali porskuttaa Helsingissä – "Jos joku ei halua maksaa, ohjaamme ilmaiselle paikalle"
  13. Koronaviruksen pikatestausasema aukeaa Helsinkiin – tuloksen saa tunneissa
  14. Jan Vapaavuori: "Häiriökäyttäytyminen lisääntyi äkillisesti" – näillä keinoilla Helsinki lähestyy nyt nuoria
  15. STM:n päällikkö suomalaisille: "Onko välttämätöntä lähteä ulkomaille tai osallistua suureen yleisötapahtumaan?"

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.