Köyhyysrajan alla elävä Reijo käyttää ruokaan 30 euroa viikossa: "Makkara on halvinta, kasviksista ostan joskus tomaattia"

VANHUSKÖYHYYS Reijo Pipiselle, 67, jää kuukausittain käteen noin 300 euroa. Reijo elää vaatimattomasti, mutta sanoo silti olevansa "onnellinen köyhä".

Pihlajamäessä asuva Reijo Pipinen, 67, on yksi kansallisen köyhyysrajan alla olevista helsinkiläisistä eläkeläisistä.

Eläkkeestä asumistukineen jää kuukausittain käteen noin tuhat euroa.

Laskujen ja vuokrien jälkeen rahaa tilille jää noin 300 euroa. Ennen seuraavaa eläkettä rahaa ei jää käytännössä yhtään yli. Kaikki kuluu päivittäiseen elämiseen.

– Köyhyys näkyy kaikessa. Jos haluan ostaa kaupassa makkaraa, ostan sitä halvinta eli jauhoisinta. Vihanneksia en juurikaan pysty ostamaan, tomaattia silloin tällöin.

Ruokamenoihin Pipinen laskee kuluttavan kuukausittain ehkä 120–130 euroa eli noin 30 euroa viikossa.

– Syön melko vaatimattomasti, en paljon muuta kuin leipää. Jos teen makkarakeiton, syön sitä neljä päivää. Silloin se ei todellakaan enää maistu.

Yksinasuva suomalainen on köyhä, jos kuukaudessa käteen jää verojen jälkeen alle 1 185 euroa. Helsingin Uutiset kertoi aiemmin, että monella eläkeläisellä on liian vähän rahaa välttämättömiin ostoksiin.

Helsingissä on noin tuhat yli 65-vuotiasta, jotka ovat hakeneet tänä vuonna kaupungilta täydentävää tai ennaltaehkäisevää toimeentulotukea.

Pipinen on niitä harvinaisia köyhyysrajan alapuolella asuvia eläkeläisiä, joka sanoo olevansa vähään tyytyväinen, ”onnellinen köyhä”.

– En salaile enkä häpeile köyhyyttäni. Näillä kokemuksilla täytyy sanoa, että olen tyytyväinen siihen, mitä minulla nyt on.

Miehen menneisyydestä löytyy valitettavan tuttu tarina: avioero, läheisen kuolema, vuosien viinaputki, häätö, yli kolmen vuoden asunnottomuus, ensisuoja ja katkaisuhoito.

Sitten tapahtui jotain hyvääkin: raitistuminen 13 vuotta sitten, oma asunto ja vapaaehtoistyö Vailla vakinaista asuntoa ry:ssä (VVA), jossa Pipinen toimii hallituksen puheenjohtajana.

Pipinen tietää VVA:n kautta monta ikätoveriaan – nuorempaakin – joiden taloudellinen tilanne on vieläkin huonommassa jamassa.

– Kun ei ole rahaa, jätetään vaikkapa lääkkeet ostamatta. Sen voi arvata, mitä siitä sitten seuraa, Pipinen ynnää myös yhteiskunnalle aiheutuvia lisäkuluja.

– Minun onneni on, että asun melko halvassa asunnossa. Myöskään lääkkeisiin ei kuukausittain mene paljon rahaa. Olen onneksi saanut olla melko terve, Pipinen pohtii.

Hän toteaa, että samat syyt voisivat helposti syöstä pienituloisen eläkeläisen todelliseen talousahdinkoon.

7 000 pienituloista eläkeläistä

Helsingissä oli vuonna 2016 pienituloisia yli 65-vuotiaita yhteensä 7 000. Luku on 6,9 prosenttia koko ikäryhmästä (102 000). Helsingin yleinen pienituloisuusaste oli 11,6 prosenttia.

Suomessa köyhyysraja yksinasuvalla verojen jälkeen on, mikäli käteen jää alle 1 185 euroa kuukaudessa.

Helsingin seurakunnat ja kaupungin kotihoito aloittivat joulukuussa nettikeräyksen, jossa kerätään varoja lämpimien talvivaatteiden ja vilttien ostoon.

Eläkeläisten köyhyys näkyy ruokajonoissa. Puutetta on myös vaatteista. Ruokajonossa joka kolmas on eläkeläinen.

Vähävaraisille helsinkiläisvanhuksille lämmintä talveen -keräys löytyy osoitteesta www.kotimaanapu.fi

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut