Miten Helsinki lämmittää ja tuottaa sähköä, kun hiilen käyttö kielletään reilun kymmenen vuoden päästä?
Siinä kysymys, johon Bios-tutkimusyksikön tutkija Antti Majava tiimeineen on etsinyt ratkaisuja.
Tiistaina Bios luovutti selvityksen Helsingin pormestari Jan Vapaavuorelle
– Energiantarve on talvipäivänä huipussaan 3 000 megawattia. Se on järkevää tuottaa useilla eri keinoilla, Antti Majava sanoo.
Vasta valmistuneen selvityksen mukaan vaihtoehtoja polttamalla tapahtuvalle lämmöntuotannolle ovat Majavan mukaan muun muassa maalämmön, vesistölämpöpumppujen ja tuulivoiman käyttö.
– Merivedessä rajaton lämmönlähde, jota varten tarvitaan maksimissaan tuhat vesistölämmönsiirrintä. Maalämpöä on mahdollista saada jopa useiden kilometrien syvyydestä.
Tuulivoimaloita ei ole mahdollista sijoittaa Helsingin edustalle maanpuolustuksen vuoksi.
– Niille tulisi löytää muualta Suomesta paikkakunnilta, jossa tuulivoimaa voidaan rakentaa sosiaalisesti kestävällä tavalla, Majava sanoo.
Helsingin kaavoitustyössä on varauduttu siihen, että teollisen mittakaavan tuulivoimaloita voitaisiin rakentaa ulkosaarille ja Vuosaareen.
–Helsinki on laatinut tuulivoiman sijoittamisperiaatteet yleiskaavatyön yhteydessä. Siinä määriteltiin mahdolliset teollisen kokoluokan tuulivoiman alueet ulkosaaristoon sekä Vuosaareen. Sijoittamisperiaatteiden kautta Helsingissä ensikertaa mahdollistettiin teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden jatkosuunnittelu kuivalle maalle suotuisiin tuuliolosuhteisiin, todetaan pormestari Vapaavuoren Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman esityksessä.
Poliittisesti suurin kysymys Helsingissä on ollut hiilivoimaloiden korvaaminen.Juha Sipilän (kesk.) hallitus esittää, että kivihiilen käyttö sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena kielletään vappuna vuonna 2029.
Hiililaki lyödään näillä näkymin lukkoon ennen kevään eduskuntavaaleja.
Helsinki on suunnitellut korvaavansa kivihiilen pelkästään lämpöä tuottavilla biolämpölaitoksilla Tattarisuolla, Patolassa ja Vuosaaressa. Se vaihtoehto ei ole tutkijan mieleen, ja myös asukkaat ovat vastustaneet lämpölaitosta etenkin Tattarisuolle.
– Järkevämpää olisi tehdä ilmastopaneelin ja Helsingin hyväksymässä aikataulussa vuoteen 2035 mennessä vaiheittain ja hallitusti toimenpiteitä, joilla tähdätään kaikenlaisen polttamisen lopettamiseen lämmöntuotannossa.
Biolämpölaitokset eivät vähentäisi ilmastopäästöjä, vaan jopa lisäisivät niitä, eli olisivat ilmastotavoitteiden kannalta vielä hiiltäkin huonompi vaihtoehto.
Energiapuun kuljetus vaatisi myös nykyistä energiantuotantoa enemmän laiva- tai rekkaliikennettä, mikä tarkoittaa kuljetuskustannusten nousua.
Eri osapuolet kuten ympäristöjärjestöt, teollisuus ja energiateollisuus ovat näkemyksillään kaukana toisistaan.
– Selvitys on valmistunut. Nyt on keskustelun aika, Antti Majava sanoo.