LIIKENNE Liikenteen päästöjen vähennyksiin tähtäävä raportti ilmestyy joulukuussa. Ehdotukset jakavat mielipiteitä, ja häviäjiä ja voittajia tulee väistämättä. Kovinta luettavaa autoilijalle on skenaario numero 3.
Suomen tiukkana tavoitteena on päästötön liikenne vuoteen 2045 mennessä. Siihen yltäminen vaatii monenlaisia toimia, eikä perille ole yhtä yksinkertaista ja helppoa tietä.
Valtioneuvoston ilmastopolitiikan taustalla on ilmastonmuutoksen torjuminen, mikä on keskeinen haaste nyt ja lähitulevaisuudessa.
Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Tuolloin hiilipäästöt ilmakehään olisivat yhtä suuret kuin hiiltä ilmakehästä poistavat kasvillisuuden ja maaperän hiilinielut.
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä on työstänyt keskustelun herättäjäksi kolme vaihtoehtoista ajatushahmotelmaa. Ne on kirjattu liikenne- ja viestintäministeriön ohjaaman työryhmän väliraporttiin.
Toimenpidesuosituksia sisältävä loppuraportti ilmestyy joulukuussa.
Johtopäätökset eivät saaneet työryhmässä varauksetonta kannatusta, sillä valtiovarainministeriö jätti täydentävän eli eriävän mielipiteensä.
Erityisasiantuntija Ilari Valjus muistuttaa, että kolmelle eri toimenpidepolulle valittuja ohjauskeinoja, niiden vaikutuksia ja keskinäistä yhteensopivuutta tarkastellaan väliraportissa vain pintapuolisesti. Valtiovarainministeriö ei ole vakuuttunut, että esitetyillä toimilla yllettäisiin päästötavoitteisiin.
Väliraportissa ei valtiovarainministeriön mukaan voida myöskään esittää luotettavia arvioita siitä, kuinka paljon päästöjä toimenpidepoluille valituilla toimenpiteillä saadaan vähennettyä.
Työryhmän puheenjohtaja, ministeriön osastopäällikkö Juhapekka Ristola pitää skenaarioita silti välttämättöminä.
– Suuria päästövähennyksiä aikaansaavat toimet on välttämätöntä käynnistää juuri nyt, jos aiomme torjua ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiset katastrofaaliset seuraukset yhteiskunnallemme. Meidän on oltava valmiita tekemään vaikeiltakin tuntuvia ratkaisuja.
Työryhmän kolme skenaariota ovat ajattelun apuvälineitä eikä työryhmä ehdota niiden toteuttamista sellaisenaan. Taustalla on ajatus, että esiteltyjen toimenpiteiden joukosta viisaasti valitsemalla voidaan vähentää ja lopulta kokonaan poistaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt.
Työryhmässä on edustus keskeisistä ministeriöistä ja yliopistoista sekä yritysten edustajia.
Lue alta kolme eri skenaariota päästöjen vähentämiseksi.
Bio-polussa päästöjä vähennetään luopumalla fossiilisista polttoaineista ja ottamalla käyttöön uusiutuvia tai entistä vähäpäästöisempiä polttoaineita. Autoilun ja autojen määrää ei tässä vaihtoehdossa rajoiteta, vaan liikenteen määrän oletetaan jatkavan nykyistä kasvutahtia.
Autojen uusiutumisvauhdin ajatellaan pysyvän melko hitaana, koska valtio ei tue uusin toimenpitein ajoneuvokannan uusiutumista.
Skenaariossa biopolttoaineiden saatavuutta on edistetty ja niihin siirtymistä vauhditettu kansallisella suunnitelmalla biopolttoaineiden ja biokaasun hyödyntämisestä.
Bio-polun hahmottelemassa Suomessa bensiinin seassa käytetään uusiutuvista raaka-aineista valmistettua etanolia niin paljon kuin eurooppalaiset polttoainestandardit sallivat. Skenaariossa etanolia voidaan sekoittaa bensiiniin 30 prosenttia nykyisen 10 prosentin sijaan.
Skenaariossa biopolttoaineiden osuus liikennepolttoaineista on 30 prosenttia vuonna 2030, 80 prosenttia vuonna 2040 ja sata prosenttia vuonna 2045.
Uusiutuvan bensiinin ja muiden fossiilista bensiiniä korvaavien vaihtoehtojen osuus bensiinipolttoaineesta on noussut 70 prosenttiin vuonna 2045. Uusiutuvan dieselpolttoaineen osuus dieselistä 2045 on 100 prosenttia.
Vaihtoehtoisten polttoaineiden asemaverkoston rakentuminen on varmistettu valtion tukitoimin, koska biokaasuautojen vähäisen määrän vuoksi kehitys on ollut hidasta markkinaehtoisesti. Fossiilisten öljypohjaisten liikennepolttoaineiden käyttö on kielletty vuonna 2045.
Edut: Toimet eivät vaadi radikaaleja muutoksia ihmisten tai yritysten toimintatavoissa. Toimet saattaisivat olla helpostikin hyväksyttävissä.
Haasteet: Ongelmana on kestävällä tavalla tuotettujen biopolttoaineiden saatavuus ja kohoava hinta sekä vaikutukset hiilinieluihin. Liikennesektorilla tarvetta biopolttoaineisiin siirtymiseen on tieliikenteen lisäksi lentoliikenteessä ja vesiliikenteessä, mikä kasvattaa kysyntää. Polttoaine on tavallista bensiiniä tai dieseliä kalliimpaa. Biopolttoaineiden valmistus tarvinnee valtion tukitoimia.
Tekno-polku turvaa pitkälti sähköautoihin. Taustaoletuksena on liikenteen merkittävä sähköistyminen ja kaasuautojen lisääntyminen. Taustalla on myös se tavoite tai toive, että autojen uusiutumisvauhti nopeutuu merkittävästi nykyisestä.
Autokannan uusiutumista on vauhditettu tukemalla voimakkaasti uusien päästöttömien autojen hankintaa. Sähköllä, vedyllä ja kaasulla kulkevien autojen autoveroa on alennettu ja fossiilisten bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen autoveroa korotettu tuntuvasti. Tavanomaiset bensiini- ja dieselautot ovat lähes täysin kadonneet liikenteestä. Perinteisten bensiini- ja dieselautojen ajoneuvoveroa ja polttoaineveroa on korotettu vuosittain. Samaan aikaan on alennettu sähkö-, vety- ja kaasuautojen ajoneuvoveroa sekä poistettu niiden käyttövoimavero.
Eräillä kaupunkiseuduilla on otettu käyttöön tiemaksu, josta vapautettuja ovat uusia käyttövoimia käyttävät autot. Skenaariossa sähkö- ja vetyautojen osuus uusista henkilöautoista nousee 93 prosenttiin ja kaasukäyttöisten autojen 7 prosenttiin jo vuoteen 2035 mennessä.
Skenaariossa arvioidaan, että täyssähköautot ovat henkilöautokannassa kokonaan syrjäyttäneet ladattavat hybridit vuoden 2030 tienoilla. Ja vuonna 2045 sähkökäyttöisiä henkilöautoja on tämän arvion mukaan jo 2,6 miljoonaa kappaletta ja kaasuautoja noin 215 000 kappaletta. Ajatushahmotelmassa autoilun määrää eli liikennesuoritteen kasvua ei hillitä uusilla toimenpiteillä.
Edut: Liikenteen lähipäästöt vähenevät. Liikenteen sähköistyessä vähenevät muutkin kuin kasvihuonepäästöt kuten ihmisille ja ympäristölle haitalliset typenoksidi-, häkä- ja hiukkaspäästöt. Sähköautot ovat myös vähämeluisia.
Haasteet: Iso kysymys on, kuinka maan koko autokanta voisi uusiutua päästövähennysten kannalta tarpeeksi nopeasti. Ja jos uusiutumista nopeutetaan valtiovallan sähköautojen hankintaa tukevin merkittävin avustuksin, tulee se Suomelle eli meille veronmaksajille kalliiksi.
Autokannan uusiutuminen vähentää polttoaineverotuloja, mikä puolestaan aiheuttaa uudistumispaineita liikenteen verotukselle. Suurin haaste kehityskulussa on, kuinka varmistetaan, että autoilun kustannukset eivät nouse liian korkeaksi haja-asutusalueilla tai alemmissa tuloluokissa. Syrjäseuduille voi jäädä suuriakin uusien käyttövoimien jakeluverkoston katveita.
Palvelu-polku luottaa siihen, että autoilutarve ja autokanta pienenee, sillä erilaisten uusien liikkumispalvelujen tarjonta, kyytien jakaminen, joukkoliikenne, pyöräily ja kävely vähentävät tarvetta omistaa auto. Tarkoitus on vähentää autoilua erityisesti kaupunkiseuduilla ja niiden välisessä liikenteessä. Skenaario olettaa väestön entistä enemmän keskittyvän kaupunkiseuduille tulevaisuudessa. Liikenteen hinnoittelulla on saatu lisättyä joukkoliikenteen, jaettujen kyytien, muiden liikkumispalvelujen sekä kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta suhteessa henkilöautoon.
Yksityisautoilua vähennetään monin erilaisin toimin kuten pysäköinnin hinnoittelulla. Skenaarion mukaan jaetuilla liikkumisen palveluilla ja tehostetulla joukkoliikenteellä on mahdollista saavuttaa 70 prosentin vähennys autopaikkoihin nykytilaan verrattuna.
Kaupunkirakennetta on tiivistetty ja asunnot, palvelut ja työpaikat sijaitsevat lähellä toisiaan. Se on mahdollistanut siirtymisen yksityisautoilusta kestävämpiin kulkutapoihin. Tulevaisuus nähdään muotoutuvan siten, että kaupunkiseuduilla liikennejärjestelmän tehostuminen on vähentänyt päästöjä erityisesti joukkoliikenteen, kyytien jakamisen sekä pyöräilyn ja kävelyn kasvun myötä. On myös syntynyt runsaasti uutta, päästöttömän liikkumisen palveluihin perustuvaa liiketoimintaa.
Tiemaksut on otettu käyttöön suurimmilla kaupunkiseuduilla. Valtiolle kertyneet tulot on pyritty kohdistamaan kestävän liikkumisen kehittämiseen. Käytössä on vapaaehtoisia, kestävän liikkumisen järjestelmiä, joissa voi kerätä henkilökohtaiselle tilille bonuksia valitsemalla kestäviä liikkumistapoja.
Edut: Päästöt vähenevät, ruuhkat helpottavat, joukkoliikenteen käyttö kasvaa ja myös omin lihasvoimin liikkuminen lisääntyy. Skenaarion toteutuessa henkilöautoilla ajettujen kilometrien määrä on puolittunut vuoteen 2045 mennessä.
Haasteet: Autolla liikkuminen kallistuu merkittävästi etenkin kaupungeissa. Ihmiset tekevät kestäviä liikkumisvalintoja, mikäli kestävien kulkumuotojen käyttö on edullista, helppoa ja sujuvaa. Liikkumistottumukset, mukavuudenhalu ja sääolosuhteet ovat kolminaisuus, joka ohjaa käyttäytymistä, eikä välttämättä skenaarion toivomaan suuntaan. Se, että on esimerkiksi luotu mahdollisuudet ympärivuotiseen pyöräilyyn ja pyöräilystä on kehittynyt osa liikkumisen palveluja, ei vielä tarkoita, että kaikki pyöräilisivät tai kaikki matkat hoituisivat pyörällä.