Professori: Ilmasto ei pelastu laskemalla syntyvyyttä Suomessa – "Suomen väestönsäätely olisi vain hienosäätöä"

ILMASTONMUUTOS Asiantuntijan mukaan ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii radikaaleja toimia.

Suomessa ollaan yhtä aikaa huolestuneita ennätyksellisen matalasta syntyvyydestä sekä korkeista ilmastopäästöistä.

Ristiriitaisessa tilanteessa lapsen hankintaa voidaan pitää joko tärkeänä tekona talouden kasvulle ja huoltosuhteen ylläpitämiselle tai kuormittajana ilmastolle.

Ongelman ratkaisu vaatii sen, että ihmisten elämästä aiheutuu pienempiä päästöjä."

Lasten syntyvyyden vaihtelu ei Suomessa kuitenkaan vaikuta ilmaston lämpenemiseen suoraan, arvioi Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski

Liski toimii ilmastotutkimuksen yksikön päällikkönä.

– Tarvittavat muutokset ilmaston lämpenemiseen ovat niin isoja, että Suomen väestönsäätely olisi vain hienosäätöä. Ongelman ratkaisu vaatii sen, että ihmisten elämästä aiheutuu pienempiä päästöjä. Kyseessä on dramaattisempi kehitys kuin syntyvyyden heilahtelu Suomessa.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on sanonut haluavansa Suomen hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä. Jos näin kävisi, ei syntyvyyden kasvulle olisi esteitä ilmastollisesta näkökulmasta.

– Jos päästöt onnistutaan länsimaissa muuttamaan riittävän pieneksi, ei väestönkasvu lisäisi päästöjen määrää, Liski sanoo.

Liskin mukaan väestönkasvun yhteys ilmastopäästöihin on oleellinen ja tärkeä asia.

– Jos väestönkasvu on nopeaa, ilmastotavoitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden tavoittaminen on hankalaa.

Vaikutukset riippuvat kuitenkin siitä, mitä maata tarkastellaan.

– Köyhissä maissa väestönkasvu on nopeampaa, mutta yhden ihmisen tuottamat kasvihuonepäästöt ovat matalammat kuin vauraissa maissa, joissa syntyvyys on pienempi.

Suomi on vauras maa, jonka maantieteellinen sijainti lisää ilmastopäästöjä.

– Suomessa ollaan pohjoisessa ja lämmitys aiheuttaa päästöjä. Myös matkat ovat pitkät. Korkea elintaso on kuitenkin tärkeä syy päästöihin.

Liski korostaa, että syntyvyyden vai ilmastopäästöjen yhteys on niin herkkä asia, että sitä täytyy tarkastella monesta näkökulmasta.

– Jos kasvihuonekaasuja pitää saada pienemmäksi ja samalla riittävästi laadukasta ruokaa, niin se on helpompaa, jos ihmisiä on vähemmän.

Toinen näkökulma näkee talouden kasvun tärkeänä.

– Joku voisi ajatella, että taloudellisen hyvinvoinnin ansiosta voidaan kehittää yhteiskunnallisia ja teknologisia ratkaisuja, joita ilmastonlämpenemisen hillintä edellyttää, Jari Liski toteaa.

Kriittinen raja lähestyy

Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportin mukaan maapallon lämpötila on noussut noin asteella esiteollisesta ajasta.

Jos lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen rajan arvioidaan ylittyvän vuosisadan puoleen väliin mennessä.

Rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle.

Raportin mukaan päästöjä voidaan vähentää vain radikaaleilla toimilla kaikilla toimialoilla.

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut