Valtio imee tavallisilta suomalaisilta yli 0,25 miljardia euroa veroja Carunan avulla – samalla sähkönsiirtoyhtiö jatkaa miljoonien verovälttelyä, sanoo Finnwatch

Mikko Välimaa

Sähkönsiirtoyhtiö Caruna välttelee edelleen verojen maksua Suomeen, kertoo kansalaisjärjestö Finnwatchin selvitys.

Järjestö on tehnyt selvityksen pääosin ulkomaalaissomisteisen Carunan viime vuoden tilinpäätöksestä. Selvityksen mukaan viime vuonna Suomi menetti yhtiön verosuunnittelun takia noin 12 miljoonan euron verotulot.

Finnwatchin mukaan verokikkailussa käytetään hyväksi Caruna-konsernin sisäisiä lainoja sekä Suomen lakiin kirjattua tasevapautussääntöä. Niiden ansiosta yhtiö pystyy maksimoimaan sisäisten lainojen koroista saamansa tulot ja samalla minimoimaan Suomeen maksamansa yhteisöveron, jota normaalisti peritään veronalaisista voitoista 20 prosenttia.

Järjestely ei ole laitonta, mutta se on saanut osakseen kovaa kritiikkiä.

Finnwatchin mukaan Caruna-konsernin hollantilaisella emoyhtiöllä oli vuoden 2017 tilinpäätöksessä yhteensä 929,3 miljoonaa euroa osakaslainoja. Niistä maksettujen korkojen vuoksi konsernin oma pääoma on negatiivinen eli konsernilla on enemmän velkaa kuin varallisuutta.

– Normaalisti tilanne voisi johtaa konkurssiin, mutta Carunassa se on tehty tarkoituksella, Finnwatchin selvityksessä kuvaillaan.

Caruna maksaa osakkaille lainoista tuottoisaa 8,17 prosenttia korkoa. Viime vuonna osakkaat saivat korkotuottoja 77 miljoonaa euroa, ja vastaava summa kertyi Finnwatchin mukaan myös vuonna 2016.

Samaan aikaan Caruna maksoi 145 miljoonan euron liikevoitosta yhteisöveroa Suomeen vain 6 miljoonaa euroa. Se on noin 4 prosenttia suhteessa liiketulokseen. Matala vero johtuu siitä, että osakkaille maksetut korkeat korot on voitu vähentää verotettavasta tulosta Suomessa.

Samaan aikaan suomalaiset sähkönsiirtoasiakkaat maksavat kallistuvista siirtomaksuista yhä enemmän veroja.

Myös valtio on kerännyt muhkeita verotuottoja, jotka viime vuonna nousivat yli 260 miljoonaan euron. Valtaosa tästä kertyi sähkö- ja arvonlisäveroista, joita maksettiin 254 miljoonaa euroa.

Caruna on nostanut asiakasmaksuja useaan otteeseen perustellen korotuksia sähköverkkoon tehdyillä isoilla investoinneilla. Viime vuonna yhtiö investoi 277 miljoonalla eurolla. Carunan toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny arvioi syyskuussa, että "hinnankorotuspaineet eivät ole lähivuosina helpottamassa"

Hinnankorotukset hyödyttävät valtiotakin välillisesti: Mitä kalliimpaa sähkösiirto on, sitä enemmän asiakas maksaa veroja.

Finnwatchin mukaan hallitus voisi korjata Carunan verosuunnitteluun tukkimalla laissa olevan porsaanreiän.

Viime tammikuussa annetussa hallituksen lakiluonnoksessa valtiovarainministeriö esittikin tasevapautuksesta luopumista. Lokakuussa tehdyssä lakiesityksessä tasevapautussääntö kuitenkin palautettiin. Finnwatchin mukaan syynä lakiesityksen sorvaamiseen oli elinkeinoelämän vastustus.

Finnwatchin mukaan Caruna ei ole ainoa tasevapautussääntöä hyödyntävä yhtiö. Vuonna 2016 verovälttelyn mahdollistavaa sääntöä sovellettiin järjestön mukaan Suomessa lähes 60 yhtiöön.

– Mikäli eduskunnan käsittelyssä olevaa lakiesitystä ei korjata, Carunan ja muiden vastaavien kansainvälisten sijoittajien omistamien konsernien verovälttely jatkuu Suomessa hamaan tulevaisuuteen. Hallituksen esityksen perusteella voidaan arvioida, että hinta veronmaksajille on vähintään kymmeniä miljoonia vuosittain, Finnwatch arvioi.

Carunalla on Suomessa noin 676 000 asiakasta.

Tausta: Valtio myi Fortumin sähköverkot, ja rahastus alkoi heti

Carunan tarinan synnytti Suomen hallitus, kun se päätti Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä joulukuussa 2013 Suomi Power Networks Oy:lle, joka sittemmin muutti nimensä Carunaksi.

Kaupassa entinen valtionyhtiö myyntiin kansainväliselle sijoittajajoukolle sekä suomalaisille eläkelaitoksille.

Poliitikot ovat vältelleet vastuuta epäonnekkaasta kaupasta. Myynnistä päätti hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta, jota johti pääministeri Jyrki Katainen (kok.). Elinkeinoministerinä istui Jan Vapaavuori (kok.), valtiovarainministerinä Jutta Urpilainen (sd.) ja valtionohjauksesta vastaavana ministerinä Pekka Haavisto (vihr.).

Helsingin Sanomien mukaan päätöstä oli valmisteltu pienessä piirissä omistajaohjaus­yksikössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä, eikä siitä käyty poliittisia neuvotteluja ennen kyseistä ministerivaliokunnan kokousta.

Päätöksenteon aikaan oppositiossa olleet perussuomalaiset ja keskusta syyttivät hallitusta kovin sanoin ennakoiden sähkönsiirtohinnan nousua. Hallituksessa kauppaa vastusti ainoana vasemmistoliitto.

Arvostelijoiden pelot kävivät pian toteen, kun Caruna ilmoitti nostavansa siirtohintaa enimmillään 27 prosentilla. Kuluttaja-asiamiehen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen korotus jäi keskimäärin 15 prosenttiin.

Korotuksia on tullut vuoden 2014 jälkeenkin, ja uusin astui voimaan viime kesänä.

Caruna-konsernin osakkaita ovat ulkomaiset rahastot First State Investment (30 prosenttia), Borealis Sumosan B.V (40 prosenttia) ja CFS Managed Property Limited (10 prosenttia) sekä suomalaiset eläkelaitokset Keva (12,5 prosenttia) ja Elo (7,5 prosenttia).

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut