Mechelininkadun satavuotiaista lehmuksista tehdään keittiövälineitä – "Puuta olisi tullut niin paljon, että oli pakko sanoa, että riittää"

– Vuosi sitten soitin kaupungille ja kysyin, että milloin seuraavan kerran kaadetaan jotakin, toteaa Uusix-verstaan puupajan työnjohtaja Antti Marttila. Päivi Tuovinen

PUUT Osa Mechelininkadun lehmuksista päätyi Kyläsaareen Uusix-verstaalle.

Sanna Jompero

Harva tietää puukapustan tai koriste-esineen ostaessaan, mistä puu on peräisin tai missä se on aikoinaan kasvanut.

KyläsaarenUusix-verstaiden myymälässä saattaa jo ensi keväänä olla myynnissä Mechelininkadun lehmuksista valmistettuja tuotteita. Helsingin Uutiset on aiemmin kertonut Uusix-vertaiden toiminnasta muun muassaviime huhtikuussa.

– Näistä tehdään todennäköisesti jotain pientuotteita. Tarinalla on ostajalle kuitenkin todennäköisesti suurempi merkitys, kun ihmiset voivat sanoa ostaneensa Mechelininkadun puuta, toteaa verstaan puupuolen työnjohtaja Antti Marttila

Tuotteiden valmistelapuissa tulee aikanaan lukemaan, että puu on peräisin Mechelininkadulta. Uusix-myymälän kaikissa tuotteissa mainitaan, missä käytössä materiaali on alkujaan ollut.

Mechelininkadun kuulut lehmukset päätyivät Uusix-pajaan lähes sattumalta. Marttila otti viime vuonna yhteyttä kaupungin viherosastoon ja kysyi, voisiko se lahjoittaa verstaalle kaupungin mailta kaadettua puuta. Eipä mennyt kuukausiakaan, kun Mechelininkadun katutyömaalla ryhdyttiin kaatamaan satavuotiaita lehmuksia, ja Marttilan puhelin pirisi. Kyläsaareen päätyi lopulta kymmenen kuorma-autollista lehmuksen runkoja.

– Puuta olisi tullut niin paljon, että lopulta oli pakko sanoa, että nyt riittää. Kaupungin arboristi kävi täällä verstaallakin katsomassa, mihin puut ovat päätyneet, Marttila toteaa.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Suuri osa Mechelininkadun kaadetuista lehmuksista oli lahoja.

Osa lehmuksista on pilkottu kuivumaan Uusix-verstaan lämpimään varastoon.

Kaivopuistosta kaadetuista lehmuksista on tehty kapustoja. Kuva: Päivi Tuovinen

Osa halkaisijaltaan noin puolimetrisistä puista on jo pilkottu varastoon kuivumaan. Osa odottaa pilkkomista runkoina verstaan pihalla. Pilkottujen puiden annetaan kuivua ainakin vuoden päivät ennen kuin sitä päästään työstämään.

Kaikkia puita ei pystytä käyttämään, sillä osa lehmuksista oli sisältä lähes mätiä.

– Kaupunkilaiset murisivat, että lehmukset olivat hyväkuntoisia. Eivät ne ihan priimaakaan enää olleet, Marttila hymähtää ja näyttää iso rungon puolityhjää sisustaa.

Mechelininkadulta kaadettiin yhteensä toista sataa lehmusta. Puilla oli alkuvuodesta kova kysyntä.

– Ostajissa yksityishenkilöitä oli noin kymmenkunta. Mukana oli veistämisen ammattilaisia, sillä lehmus on hyvä puu siihen, kertoo kaupungin puuasiantuntija Juha Raisio

Suurin osa lehmuksista meni huonokuntoisuutensa vuoksi hakkeeksi.

Kaupunki haluaisi kasvattaa kaadettujen puiden hyötykäyttöä, sillä 90-prosenttisesti puista tehdään haketta.

Uusix-verstaalla kuntouttavassa työtoiminnassa olevan Mika Peltosen käsissä kaunispintaisesta jalavasta on syntymässä koristeellisia tuolinjalkoja.

– Puu on kaadettu Kaivopuistosta noin 10 vuotta sitten. Viimeisen vuoden ne ovat olleet sisällä kuivumassa, Marttila kertoo.

Verstas saa paljon puukalusteita ja materiaaleja muun muassa kouluista. Viimeksi Jakomäen peruskoulusta tuli erä koulukäytössä olleita pöytälevyjä, joita käytetään raaka-aineita uusien tuotteiden valmistuksessa.

– Meidän tekemistä töistä puolet on yksityisasiakkaiden töitä ja puolet menevät myyntiin kauppaan.

Ihmiset tuotavat pajalle korjattavaksi vanhoja huonekaluja. Marttila muistuttaa, että kunnostamiseen kuluva aika saattaa olla huomattavasti alalla toimivia liikkeitä pidempi. Pajatoiminnan pääpaino on kuntouttavassa työtoiminnassa.

Jokaisessa Uusix-myymälän tuotteessa on valmistelappu, jossa kerrotaan, missä käytössä materiaali on aikaisemmin ollut. Kuva: Päivi Tuovinen.

Kuntouttavaa työtoimintaa

Uusix-verstaat on kaupungin ylläpitämä kuntouttavan työtoiminnan arviointipaikka, jonka tarkoituksena on tukea elämänhallintaa ja edistää paluuta työelämään. Toiminta on suunnattu työttömille helsinkiläisille.

Työtoiminnassa olevien määrä on 400–500. Kuntoutujien lisäksi Uusixilla on työharjoittelijoita ja tukityöllistettyjä. Henkilöstöä on 70.

Verstailla on 18 eri alan osastoa, kuten käsityö-, puu-, metalli, fillari, kutomo-, myynti-, rakennus- ja tietotekniikka.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt