Esko Valtaoja kertoo, miksi pessimistit ovat väärässä – ”Neljä apinaa sai paremmat pisteet kuin suomalaiset"

Esko Valtaojaa kuunneltiin tarkasti ”Ihmiskunnan aamunkoitti” -luennolla. Picasa

toimitus

– Kolme neljännesosaa suomalaisista luulee, että äärimmäinen kurjuus kasvaa maailmassa ja vain yksi 20:stä tietää, mikä on todellisuudessa tilanne. Maailma on yhä vauraampi ja elää ihmisarvoisempaa elämää. Arviolta 2030 äärimmäinen kurjuus katoaa maailmasta, Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja sanoo.

– Isäni luki Länsimaiden perikadosta ja minä luin Rooman klubin madonlukuja maailman romahduksen tulemisesta. Olen nyt eri mieltä asioista. Suomalaisen haluavat unohtaa kaikki hyvät asiat, pitävät mustia laseja silmillään. Ei kukaan ostaisi iltapäivälehtiä, jos niissä olisi vain hyviä uutisia. Räpiköimme vain huonoissa uutisissa, joita aina riittää.

– ”Faktojen maailma” -kirjassa oli 12 kysymystä, kullekin kolme vaihtoehtoa. Neljä apinaa sai paremmat pisteet kuin suomalaiset, jotka ruksasivat aina huonoimman vaihtoehdon. Meillä puheet alkavat ei-sanalla, kuten kahvia tarjotessa ”Ei sul kaffetta ole” tai ”Ai, sääkin vielä elät” Valtaoja heittää esimerkkeinä.

Valtaoja puhui tälla viikolla Eläkeliiton Hyvinkään yhdistyksen tilaisuudessa.

”Onko sodan uhkaa?” -kysymykseen Valtaoja katsoi sotien ja uhrimäärien romahtaneen Syyrian sotaa lukuun ottamatta. Ydinaseiden uhka on vähentynyt hänen omasta lapsuudestaan, jolloin jatkuvaa pelkoa riitti.

Viimeisestä ydinpommi-iskusta Japaniin on kulunut yli 70 vuotta.

Demokratia on syrjäyttänyt yksinvaltaisten diktaattoreiden määrän kouralliseksi. Autot ovat lentoliikennettä saastuttavampia. Uudella tekniikalla sekä sähköllä ja biopolttoaineilla päästöt molemmilla vähenevät. Öljyvaltio Norjassa on jo 200 000 sähköautoa, Suomi ei ole vielä kehityksessä mukana.

Ruoan loppumisesta maailmassa puhuttiin jo 1960-luvulla ja ennustettiin 1970-luvun olevan nälkäkuolemien aikaa. Kestävät lajikkeet ja tekniikka ovat muuttaneet esimerkiksi Intian viljaa vieväksi maaksi. Maapallon asukasmäärä ei nouse 15 miljardiin, vaan on laskussa. Vain Afrikka on poikkeus ja tarvitsee Euroopan muurien sijasta apua kehittääkseen itse itseään.

Tekoäly, digitalisuus, nano- ja geenitekniikka sekä robotiikka eivät tule viemään ihmisiä perikatoon, Valtaoja uskoo. 1800-luvulla ei tunnettu käsitettä vapaa-aika. Valtaoja katsoi 100 vuoden kuluttua perinteisen työn siirtyvän koneille ja palvelujen kasvavan. Lääkärit osaavat tuolloin parantaa nykyiset sairaudet.

Esko Valtaoja

Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori.

Tieteen kansantajuistaja.

Tieto-Finlandia -palkinto 2002 teoksesta ”Kotona maailmankaikkeudessa”.

Tiedebarometri 2013 mukaan Suomen tunnetuin tieteilijä.

Vuonna 2004 Vuoden kristillinen kirja -palkinto yhdessä riihimäkeläislähtöisen Juha Pihkalan kanssa teoksesta ”Nurkkaan ajettu Jumala?”

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2008.

Skepsis ry:n Sokrates-palkinto 2011.

Logonomit ry:n valitsema Vuoden puhuja 2014.

Suomen Mensa ry:n Vuoden 2017 Mensa-palkinto.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.