LIIKENNE HSL esittää Matinkylään 100 miljoonan kääntöraidetta, jotta länsimetron kapasiteetti saadaan riittämään.
Rakenteilla oleva metrojatke Matinkylästä Kivenlahteen uhkaa jo pian valmistumisen jälkeen olla liian ahdas, jotta se voisi kuljettaa voimakkaasti kasvavan alueen matkustajat. HSL:n arvion mukaan kapasiteetti ylittyy jo 2020-luvun puolivälin paikkeilla, jolloin metro toimii vielä kuljettaja-ajolla ja sen vuoksi automaattimetroa harvemmalla vuorovälillä.
HSL on päivittänyt ennusteita metron matkustajamääristä vuodelle 2030. Päivitetyn ennusteen mukaan Kivenlahdesta tulevan linjan matkustajamäärät ylittävät maksimikapasiteetin jo Urheilupuiston aseman kohdalla, mikäli toinen metrolinja jää Tapiolaan kuten tälläkin hetkellä, eikä automaattimetroa ole.
HSL:n hallitus saa tiistaina eteensä toimenpideohjelman, jolla Kivenlahden liikennöintiä yritetään turvata. HSL:n keskeisin esitys on, että Matinkylään on louhittava kääntöraiteet ja metron automatisointi tulee aloittaa heti ensi vuoden alusta. Kääntöraide viivästyttäisi metrojatkeen valmistumista noin 1,5 vuodella ja maksaisi noin 100 miljoonaa euroa.
Asiasta päättävät viime kädessä Espoo ja Helsinki, jotka omistavat metroa rakentavan Länsimetro Oy:n.
HSL:n esityksessä todetaan, että jos mitään ei tehdä, koko länsimetron liikennöintikapasiteetti uhkaa jäädä riittämättömäksi 2030-luvulla. Vaikka metro ehdittäisiin automatisoida, kapasiteetti riittäisi juuri ja juuri, jos käyttäjämäärät kasvavat maksimiennusteen mukaan.
Espoossa HSL:n esitys otettiin vastaan ristiriitaisesti. Kaupungin konserniohjauksesta vastaavan jaoston puheenjohtaja Maria Guzenina (sdp.) ei säästele sanojaan.
– Tämä on täysin käsittämätöntä ja pöyristyttävää. Nyt on tärkeintä minimoida espoolaiselle veronmaksajalle koituvat vahingot. Tämä ei voi jäädä vain espoolaisten maksettavaksi, Guzenina vaatii.
Guzeninan mukaan tilanne johtuu HSL:n suunnitteluvirheestä, jossa liikennemäärien kasvua ei osattu ennakoida.
– Tilanteesta ei voi syyttää yksin automatisoinnin kaatumista. Jo siinä tilanteessa HSL:n olisi pitänyt reagoida kapasiteettiongelmiin, Guzenina suomii.
Guzenina arvioi, että sekä nykyisen länsimetron että sen jatkeen kapasiteettiongelmien korjaamiseksi tarvitaan sekä Matinkylän kääntöraidetta että lisää suoria linjoja Länsiväylälle.
Espoon teknisen toimen johtaja Olli Isotalo on varovaisempi. Hänen mukaansa Matinkylän kääntöraiteelle on vaihtoehtoja.
– HSL:n hallitus on nostanut yhden vaihtoehdon esiin, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Mielestäni nyt ei ole oikea aikaikkuna Matinkylän kääntöraiteelle, Isotalo sanoo.
Sitä, että länsimetron ensimmäinen vaihe valmistui reilusti myöhässä ja budjetin ylittäneenä, sama uhkaa toistua toisen vaiheen kanssa ja siitä huolimatta lopputulos uhkaa jäädä riittämättömäksi kapasiteetiltaan, Isotalo kommentoi varovaisesti.
– En suostu pitämään tätä epäonnistumisena. On selvää, että automaattimetro tarvitaan, kapasiteettiongelmat johtuvat siitä luopumisesta. Infra, joka on rakennettu, toimii. Käytettävyyden osalta murheita ovat tuottaneet enemmänkin kalusto- ja henkilöstöongelmat.
HSL:n osastonjohtaja Tero Anttila muistuttaa, että paljon riippuu siitä, miten metrojatkeen varren, erityisesti Finnoon, maankäyttö etenee. HSL:n syyksi hän ei kapasiteettivajeeseen johtanutta suunnitteluvirhettä kuitenkaan ota.
– Hankesuunnitelmasta ovat vastanneet Espoo, Helsinki ja Länsimetro ja HSL:n rooli on ollut siinä pieni. Kun suunnitelmaa 2011 tehtiin, HSL oli vuoden vanha, Anttila huomauttaa.
Anttila tuo esiin myös sen, että länsimetron liikennöinnistä saatiin kokemuksia vasta viime talvena.
– Esimerkiksi moni luotettavuuteen liittyvä asia tuli uutena asiana esiin vasta silloin.
Lue myös:Pöytäkirjat paljastavat: Metro tukkeutuu, koska poliitikot tekivät ison virheen 2008