Leipäjonot halutaan vaihtaa hävikkiravintoloihin, kustannukset ensimmäisenä vuonna yli 780 000 euroa – "Keksitään pyörää uudelleen kalliimmalla"

Helsinki suunnittelee ruoka-aputoiminnan kehittämistä, jotta ihmisten ei tarvitsisi seisoa kadulla leipäjonoissa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi toissaviikolla selvityksen vaihtoehtoisista keinoista leipäjonoille.

Hävikkiruokaa haettaisiin kaupoilta ja valmistettaisi aterioiksi hävikkiravintoloissa, joissa ruokailisi myös maksavia asiakkaita.

Hävikkiruokaloiden toiminnan kustannukset kaupungille ensimmäisenä vuonna olisivat 781 000 euroa ja seuraavina 300 000 euroa.

Eniten summasta ensimmäisena vuonna nielisi logistiikkakeskuksen perustaminen. Keskus noutaisi ja varastoisi kaupoilta saadun ylijäämäruoan ja vastaisi sen jakelusta ruokailupisteille. Logistiikkakeskukseen ja toiminnan pyörittämiseen pitäisi palkata useita henkilöitä.

Lautakunnan päätöksestä eriävän mielipiteen jättänyt jäsen Mari Rantanen (ps.) arvostelee blogissaan, että "nyt keksitään pyörää uudelleen kalliimmalla".

– Aloitetaan homma alusta ja otetaan touhuun mukaan sellaisia tahoja ja ihmisiä, jotka eivät ole olleet toiminnassa mukana. Ja se kyllä näkyy tässä esityksessä. Homma maksaa ensimmäisenä vuonna 781 000 euroa ja seuraavina vuosina yli 300 000 euroa. Sen sijaan, että tämä raha olisi käytetty heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen, nyt palkataan väkeä, kummastelee Rantanen.

Helsingissä on useita, pitkälti vapaaehtoisuuteen perustuvia elintarvikejakelutoimijoita, kuten esimerkiksi Heikki Hursti, jonka toiminta on rahanpuutteen takia ollut vaakalaudalla useaan otteeseen. Kesällä Hursti kertoi Helsingin Uutisille, että ruokajakelun jatko on loppuvuodeksi turvattu lahjoitusvaroin.

Kaupunki järjesti viime keväänä Leipäjonoista yhteisöihin -työpajoja, jossa ruokajakelun tulevaisuutta pohdittiin. Mukana oli nykyisin ruoka-apua jakavia järjestöjä, hävikkiruokalatoimijoita sekä kaupungin työllisyyden hoidon ja sosiaalityön asiantuntijoita. Mukaan kutsuttiin myös "kokemusasiantuntijoita" leipäjonosta, mutta yhtäkään ei saatu paikalle.

Selvityksessä huomion kiinnittää kohta, jonka mukaan jatkossa "sovituissa (ruoanjakelu)toimipisteissä todetaan asiakkaan ruoka-avun tarve ja määrä”.

Nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja va. johtaja Leena Luhtasela sanoo, ettei tarkoitus ole vaatia vaikeassa tilanteessa olevaa esimerkiksi kuitein ja tiliottein todistamaan avun tarvettaan.

– Vaan jos asiakas on perheellinen ja hän tarvitsee enemmän apua, hän voi saada sitä esimerkiksi sosiaaliohjaajaa tapaamalla. Tähän mietitään toimintamallia, Luhtasela avaa.

Hävikkiravintoloissa ei erotella asiakkaita.

– Ideana on, että ne, joilla ei ole varaa maksaa ruokailusta mitään, edes esimerkiksi kahta euroa, voivat saada ruoan ilmaiseksi sovitulla tavalla. Tapaa, miten tämä tapahtuu, ei ole vielä suunniteltu. Asiakas voi esimerkiksi näyttää kassalla korttia, jonka perusteella ateriamaksua ei veloiteta, kertoo Luhtasela.

Tunnistamiseenkäytettävästä, "köyhäinrekisteriksi" nimetystä systeemistä syntyi kesäkuussa iso kohu.

Luhtasela vakuuttaa, että vaikka jatkossa ruoka-avun asiakkaille luotaisiin sähköinen tai paperinen tunniste, tulee edelleen olemaan jakelupaikkoja, jotka eivät tunnistautumista vaadi.

– Osa ruokaloista voi myös tarjota kaikille ilmaista ruokaa, kertoo Luhtasela.

Lisää aiheesta

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut