Opettajilla syvä huoli poikien lukemisesta – "Jos ei kiinnosta, oppiminen ei ole helppoa"

PERUSKOULU Iso osa ekaluokkalaisista lukee vähintään sanoja koulun alkaessa. Kaikille lukeminen ei ole helppoa. Etenkin poikien lukuinnostus on suorastaan romahtanut.

Koulutulokkaiden valmiudet lukemisen ja kirjoittamisen oppimiseen ovat hyvällä tasolla, mutta osa oppii muita hitaammin. Lukivaikeuksista kärsivä lapsi tarvitsee paljon tukea ja harjoittelua. Paivi Tuovinen

Anneli Tuominen-Halomo

Lukutaitoisten ekaluokkalaisten määrä on koko ajan kasvanut, näkee Suomen Luokanopettajat ry:n puheenjohtaja Marko Jokinen. Tutkittua tietoa siitä, kuinka moni ekaluokkalainen osaa kouluun tulleessaan lukea, ei kuitenkaanole.

– On sellaisiakin luokkia, joissa kaikki osaavat kouluun tullessaan jo jollain lailla lukea, Jokinen sanoo.

Lapset oppivat koulussa nopeasti lukemaan, koska varhaiskasvatuksessa on tutustuttu kirjaimiin. Jos lapselle on luettu paljon, sekin vaikuttaa positiivisesti lukutaidon oppimiseen.

– Jos koulun alkaessa elokuussa puolet ekaluokkalaisista osaa lukea yksittäisen sanan, niin lokakuussa tämän osaavat jo kaikki.

Vaikka lasten lukuvalmiudet ovat kehittyneet huimasti, hyvän lukutaidon oppiminen ei ole itsestäänselvyys. Opettajilla on syvä huoli siitä, että poikien kiinnostus suorasanaiseen kertomakirjallisuuteen on viime vuosina suorastaan romahtanut.

– Poikien motivaatio lukemiseen on heikko. Me opettajat olemme tosi paljon pohtineet sitä, miten heidät saisi innostumaan kirjoista. Älypuhelimet ja pelimaailma vievät nyt sen ajan, mikä ennen käytettiin lukemiseen, Marko Jokinen murehtii.

– Olemme kiinnittäneet huomiota myös siihen, että uutta, poikia kiinnostavaa nuortenkirjallisuutta on aika vähän.

Jokinen arvioi, että todellisesta lukivaikeudesta kärsivien lasten määrä on aika pieni ja mitä pienempi lapsi on, sitä vaikeampi ongelmaa on havaita.

– Lukeminen on vahvasti sidoksissa motivaatioon – jos ei kiinnosta, oppiminen ei ole helppoa.

Kirjoittaminen on lukemisen tärkeä aisapari ja molemmat vaativat paljon harjoittelua.

– Nykymaailmassa tarvitaan monilukutaitoa. Pitää osata lukea fiktiota, tietotekstejä ja mediaa. Se taito saavutetaan vuosien työllä.

Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n mukaan lukivaikeus voi näyttäytyä muun muassa lukemisen hitautena, kirjaimien sekoittumisena lukiessa ja siten, että kaksoiskonsonantit sekä pitkät ja lyhyet vokaali ovat vaikeita. Lisäksi tekstin tuottaminen on työlästä tai hidasta ja kirjoitusvirheet ovat yleisiä.

Koulutuskoordinaattori Satu Hirvonen Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:stä kertoo, että 5–10 prosenttia väestöstä kärsii lukivaikeudesta.

– Nykyisin suositellaan lukivaikeuden varhaista tunnistamista. Alakouluissa arvioidaan jatkuvasti oppilaan teknistä lukemista ja myös lukemisen ymmärtämistä.

– Kolmannelle luokalla pitää pystyä hankkimaan tietoa lukemalla. Jos lukutaito ei riitä tiedon omaksumiseen, avuksi voi ottaa äänikirjan, Hirvonen mainitsee.

Lukila-yhdistyksen perustaneet Jutta Saanila ja Markku Berg toteuttivat viime keväänä Mankkaanpuron koulun kautta pilottiprojektin, joka tuki lukivaikeuksista kärsivien lasten perheitä.

– Meidän tärkein tehtävämme oli valmentaa vanhempia tukemaan lasta lukemaan opettelussa, valmentaja Jutta Saanila selvittää.

Toinen valmentaja Markku Berg on itse dyslektikko ja vaikeudet lukemisessa olivat hänelle traumaattinen kokemus koulussa. Berg muistaa vieläkin, miten luokkakaverit ja opettajakin nauroivat hänen lukemiselleen. Nyt hän haluaa auttaa, jotta nykylapsilla olisi helpompaa.

Valmentajat huomasivat pilottiprojektin aikana, että kukaan vanhemmista ei osannut foneettisia aakkosia.

– Vanhemman apua tarvitaan erityisen paljon siinä, kun lapsi opiskelee foneettisia aakkosia. Ennen kirjaimista puhuttiin niiden nimillä: aa, bee ja cee, nyt sanotaan vain lyhyesti a, Jutta Saanila havainnollistaa.

Työnsä tueksi Saanila ja Berg ovat lukeneet valtavan määrän tutkimustietoa. He aikovat kirjoittaa vanhemmille opaskirjan ja haaveissa on myös kurssimateriaalin laatiminen nettiin.

– Jos lapsella on vähänkin lukivaikeutta, oppimisen eteen on tehtävä paljon enemmän töitä kuin normaalisti. Kun lukivaikeuteen tartutaan heti, lapsi pääsee ensimmäisen luokan aikana samaan oppimisvauhtiin kuin muut oppilaat. Se on erittäin tärkeää lapsen itsetunnon kannalta, Berg muistuttaa.

Koulut tarjoavat tukea lukivaikeuksista kärsiville lapsille, mutta Saanila ja Berg näkevät, että tuki on riittämätöntä. Siksi vanhempien pitää tukea lasta lukemaan opettelussa kotona joka päivä.

Saanila ja Berg ovat halukkaita jatkamaan hankkeen piloitoimista ja he etsivät Espoosta yhteistyökoulua. Tavoitteena on luoda toimintamalli, joka voidaan monistaa koko maan kattavaksi.

Tiedustelut 040-4154477 tai lasnailo@gmail.com

Markun ja Jutan vinkit

Lukivaikeus ei tarkoita laiskuutta, tyhmyyttä, älyllistä hitautta tai kyvyttömyyttä oppia.

Jutta ja Markku neuvovat varaamaan puoli tuntia päivässä läksyille ja Ekapelille joka päivä, myös viikonloppuna.

Työtilassa pitää olla rauhallista.

Kannusta lasta positiivisesti ja palkitse onnistumisista.

Jokainen lapsi oppii hiukan erilaisilla metodeilla.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut